Olli Rehn: Talouspolitiikan suuntaa on muutettava nyt
Suomen talous on toipunut nopeasti koronakriisin aiheuttamasta syvästä taantumasta, kertoo Suomen pankki tuoreessa katsauksessaan. Maailmanlaajuiset häiriöt toimitusketjuissa ja komponenttien saatavuudessa sekä korkeat raakaaineiden hinnat tylsyttävät kuitenkin parhaan terän kasvulta ja kiihdyttävät inflaatiota myös Suomessa. Vuoteen 2024 mennessä talouden kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin, mikä heijastaa väestön ikääntymisestä johtuvia vaimeita pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä.
Vieläkin pidemmällä tähtäimellä Suomen talouskasvu näyttää todella heikolta. Heikoimman kasvun skenaarion mukaan BKT kasvaisi 2020-luvulla vielä 1,2 prosentin vauhtia, mutta jo 2030-luvulla kasvuvauhti hidastuisi 0,6 prosenttiin. Talouskasvu kääntyisi lopulta negatiiviseksi, kun inhimillinen pääomakanta alkaisi 2050-luvulla supistua, niin että BKT:n kasvuvauhti olisi 2050- ja 2060-luvuilla muutaman prosentin kymmenyksen negatiivinen.
Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn vastasi AlfaTV Uutisten kysymykseen miten tulevaisuudessa pärjätään, kun talouskasvua ei juuri ole, mutta valtion menot eivät käänny laskuun:
-En usko, että voimme ottaa jatkuvasti lisää velkaa, se ei ole realismia. Vielä tällä hetkellä on poikkeuksellisen keveät rahoitusolot, kun korot ovat poikkeuksellisen alhaalla. Se on mahdollistanut elvytyksen korona-aikana. Mutta nyt kun alkaa olla kovaa maata jalkojen alla, suuntaa on vaihdettava siihen, että kannamme enemmän huolta julkisesta taloudesta ja sen kestävyydestä. Se edellyttää vahvoja toimia kasvun ja investointien vahvistamiseksi.
Tällaisiksi toimiksi Rehn nimesi menokehyksen, jolla päästään lähemmäksi tasapainoa. Rehnin mielestä meidän tulisi ottaa julkisen talouden ohjausjärjestelmän vaikuttavuuteen oppia Ruotsista. Rehn ehdotti myös menokartoitusta:
-Se voisi auttaa – kävisimme siis seikkaperäisesti läpi mistä julkisista menoista voidaan säästää. Tällä olisi suurin merkitys silloin, kun se kytketään tiukasti päätöksentekoprosessiin.
Suomi kaipaa uudistamista Rehniin mukaan myös koulutukseen, työperäiseen maahanmuuttoon, osaamisen vahvistamiseen, työllistymisen kannustimiin sekä innovaatiopolitiikkaan.
Inflaatio ei ole uhkana
Akuuttiin tilanteeseen, missä on selvästi hintainflaatiota, mutta ei palkkainflaatiota, Rehn ei lähtenyt neuvomaan hallitusta ja eduskuntaa veronalennuksiin:
-Verotusta koskevat päätökset kuuluvat hallitukselle ja eduskunnalle. Tässä tilanteessa suurempi huoli on millä tavalla kykenemme kantamaan huolta edes keskipitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyydestä. Verokeskustelu on tarpeellista, mutta en käy siihen nyt.
Suomen ja Euroopan inflaationäkymiin Rehn suhtautuu maltillisesti:
-Inflaatio hidastuu mutta euroalueen talouskasvu jatkuu vahvana, ensi vuonnakin noin neljän prosentin vauhtia. Euroopan keskuspankin ensisijainen tavoite on hintavakaus ja noin kahden prosentin inflaatio. EKP ei eilen nostanut korkojaan, vaan ne kaikki pysyvät nollan tuntumassa. Inflaatio kuitenkin näkyy ja tuntuu ihmisten arjessa, ihmisten kokemuksilla on siis merkitystä inflaatio-odotusten ja tulevan inflaation kannalta.
-Pandemian alussa tarvittiin voimakasta talouspolitiikan reaktiota, nyt tilanne on toinen. Taloutta voidaan ryhtyä normalisoimaan, samalla on varauduttava väestön vanhenemiseen, varsinkin meillä Suomessa vanhusväestö kasvaa erittäin voimakkaasti.
