Pelasiko EU Venäjän pussiin? Laajentuminen jakaa valiokuntaa

EU:n laajentuminen läntiseen Balkaniin herättää eduskunnan suuressa valiokunnassa ristiriitiaisia ajatuksia. EU ei kyennyt linjaamaan keskiviikon huippukokouksessaan aikataulusta, jolla EU:n ja Länsi-Balkanin maiden lähentyminen voisi tapatua.

AlfaTV kysyi eduskunnan EU:sta vastaavan elimen suuren valiokunnan johdolta, oliko EU:n huippukokous pettymys ja onko vaarana, että Balkanin maat joutuvat Venäjän tai Kiinan etupiiriin.

Suuren valiokunnan perussuomalainen varapuheenjohtaja Jani Mäkelä ei pidä laajentumisen hidastumista ongelmana.

– En pidä EU:n laajenemista minään itsetarkoituksellisena tavoitteena, joten on vaikea pitää etenemättömyyttä pettymyksenä. Avainkysymys on se, täyttävätkö hakevat maat jäsenyyden ehdot ja onko niiden talous sellaisessa kunnossa, ettei sisään oteta pysyviä ja kroonisia nettosaajia, Mäkelä sanoo AlfaTV:lle.

Hän myöntää, että EU:n laajenemiseen liittyy suurvaltapolitiikkaa.

– Kyllä asiaan liittyy myös geopoliittinen ja suurvaltapoliittinen intressi, onhan se liittynyt EU:n laajenemiseen kaikkialla muuallakin itäisessä Euroopassa jo vuosikymmenet. Omasta mielestäni Kiinan vaikutusvallan leviäminen on tietyllä tapaa Venäjää uhkaavampaa.

Valiokunnan toinen varapuheenjohtaja Merja Kyllönen pitää laajentumisen hidastumista pettymyksenä sinällään, mutta huomauttaa, että kaikkien on täytettävä oikeusvaltio- ja ihmisoikeuskriteerit.

Valiokunnan puheenjohtaja vihreiden Satu Hassi kieltäytyi vastaamasta AlfaTV:n kysymyksiin.

Pääministeri Sanna Marin kommentoi eilen ennen huippukokouksen alkua, että on muistettava, että monilla muilla mailla on Länsi-Balkanin osalta intressejä, ja kyse on EU:n lähellä olevasta alueesta.