PTT: Sota pitää inflaation korkealla, teollisuus ja matkailu kärsivät
Suomen talouden elpymisvire pysähtyy sotaan Ukrainassa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Sota haittaa ulkomaankauppaa, nostaa hintoja ja myllertää globaalin talouden rakenteita. Tässä tilanteessa Suomen talous kasvaa tänä vuonna vain 0,5 prosenttia ja ensi vuonna noin prosentin. Myös työllisyyden hyvä kehitys hiipuu. Epävarmuus taloudessa on erittäin suurta, sillä paljon riippuu sodan kulusta ja seurauksista.
-Talous oli toipumassa hyvää vauhtia koronasta, mutta Venäjän häikäilemätön hyökkäys muutti sekä turvallisuus- että talousympäristön. Sodalla on merkittävä taloudellinen vaikutus niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Ennustepäällikkö Janne Huovari pitää suurimpana riskinä Suomelle sitä, että Vladimir Putin jatkaa Venäjän johdossa.
-Silloin ei Nato-jäsenyyskään oikeastaan auttaisi talousmielessä, vaikka emme ole sitä ennusteisiimme mukaan laskeneetkaan. Olemme itse asiassa kärsineet jo pitkään siitä, että Venäjä ei ole normaali naapurivaltio. Mutta kyllä Putinin valta kasvattaa maariskiä ja Suomi voisi jäädä myös logistisesti pussinperälle.
Inflaatio pysyy korkeana
Kuluttajahintojen nousu kiihtyi jo ennen Venäjän hyökkäystä. Kysyntä elpyi pandemian jäljiltä, mutta tuotanto ja logistiikka eivät pysyneet perässä. Vielä ennen sotaa arvioitiin, että inflaatio hidastuu tämän vuoden lopulla. Nyt tilanne on toinen.
Energian hinta jää korkeammalle, raaka-aineiden hinnat kohoavat ja ruuan hinta nousee merkittävästi. Sota pahentaa tuotantoketjujen ja logistiikan ongelmia ainakin väliaikaisesti. Inflaatio kohoaa tänä vuonna 5,0 prosenttiin ja laskee 2,5 prosenttiin vuonna 2023. Hintojen nousu syö kotitalouksien ostovoimaa, kun reaaliansiot pienenevät. Näin ollen inflaatio hidastaa selvästi kulutuksen kasvua.
Teollisuus ja matkailu kärsivät sodasta
Sodan vaikutukset työllisyyteen osuvat nopeimmin teollisuuteen ja matkailuun. Työllisyys paranee vielä 2022 alkuvuoden hyvän vireen myötä yli 74 prosenttiin, mutta kääntyy uudelleen laskuun sodan talousvaikutusten takia. Työttömyysaste laskee tänä vuonna jo alle seitsemään prosenttiin, mutta nousee taas 2023 korkeammaksi.
Sodan seurauksena vienti Venäjälle on laskenut jo 70 prosenttia ja Venäjän-vienti menetetään lähes kokonaan, jos konflikti pitkittyy. Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina on laskenut vuoden 2014 jälkeen, mutta isku on silti raskas.
Venäjän tuonti Suomeen on määrällisesti lähinnä raakaöljyä. Isompia ongelmia kuitenkin aiheuttaa malmien, metallien, puun ja lannoiteraaka-aineiden tuonnin seisahtuminen. Nekin pystytään pääosin korvaamaan muista lähteistä, mutta se vie aikaa ja tulee kalliimmaksi. Tuonnin puute haittaa suomalaista tuotantoa tämän vuoden mittaan esimerkiksi rakentamisessa ja metsäteollisuudessa.
Pellervo ei suosita veronalennuksia
Julkinen talous nousi Suomessa viime vuoden lopulla jopa ylijäämäiseksi, mutta tämä vaihe jää väliaikaiseksi sodan kielteisten talousvaikutusten ja uusien menopaineiden takia. EU:n finanssipolitiikan säännöt pysyvät yhä tauolla, mutta malttia ja kurinalaisuutta pitää noudattaa kriisiaikanakin.
-Kaikki tarvittavat panostukset on tehtävä maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen sekä pakolaisten auttamiseksi. Mutta menonlisäysten pitää olla kriisiin liittyviä välttämättömiä toimenpiteitä. Nyt ei myöskään ole yleisten veronalennusten aika. Finanssipolitiikasta ei pidä tehdä ylimääräistä epävakauden lähdettä, sanoo Markus Lahtinen.
