Raportti kysyy onko kunnista muuhun kuin pysymään hengissä
Kunnan tehtävä ei voi olla vain selviytyä, vaan kunnista on löydyttävä iskunsietokykyä ja kapasiteettia pitkäjänteiseen kehittämiseen ja vahvuutta kestävän kehityksen johtamiseen, todetaan tänään julkaistun kuntapolitiikan tulevaisuustyön loppuraportissa. Raportissa peräänkuulutetaan myös hallituskausittain vaihtelevien suunnanmuutosten ja uudistusten sijasta yhteistä kansallista tulevaisuudenkuvaa ja pitkäjänteistä politiikkaa.
Kuntaministeri Sirpa Paatero kiteytti ajatuksiaan raportin julkaisutilaisuudessa:
-Kuntapolitiikan kokonaisuuden toimenpidevaihtoehtoja valmistellut työryhmä on tehnyt suuren ja perusteellisen työn. Pidän tärkeänä raportin johtopäätöksissä nousevaa tarvetta parlamentaariselle keskustelulle kunnista ja kuntapolitiikasta. Kuntapolitiikka on kattava politiikan lohko, jossa kaikki puolueet ovat toimijoina ja tekijöinä. Aion edistää parlamentaarisen keskustelun käynnistymistä kuntapolitiikasta jo kuluvan kevään aikana.
Raportin mukaan kuntien tehtävät tulevaisuudessa liittyvät osaamisen, kulttuurin ja elinvoiman edistämiseen sekä elinympäristön, demokratian ja paikallisuuden kehittämiseen. Vaikka kuntien eriytymiskehitystä on perusteltua yrittää hallita, eriytymistä tapahtuu väestörakenteen kehityksen ja muuttoliikkeen seurauksena jatkossakin. Erilaiset kunnat tarvitsevatkin osin erilaisia ratkaisuja toimintaedellytystensä turvaamiseksi. Kaupunkien merkitys kasvuedellytysten luojana ja kestävyyshaasteiden ratkaisijoina on suuri, ja sitä tulisi vahvistaa. Väestöään menettävät kunnat voivat puolestaan löytää älykkään sopeutumisen ajattelusta keinoja uudistua. Kaikkien kuntien on panostettava kestävän tulevaisuuden johtamiseen.
Kuntien rahoitusjärjestelmää on uudistettava
Sote-uudistus muuttaa suuresti kuntien tulorakenteita. Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisessa ei pidä uudistuksen jälkeen kiirehtiä, vaan rahoitusjärjestelmän toimivuutta on seurattava huolella. Lisäksi rahoitusjärjestelmän osien toimivuutta ja uudistustarpeita on arvioitava tutkimustietoon perustuen. Kuntien eriytymiskehityksen jatkuessa valtionosuusjärjestelmän uudistus yksinään ei ratkaise kuntien kaikkia ongelmia. Kuntien verojärjestelmä kaipaa puolestaan suurien muutostarpeiden sijaan enemmänkin hallittua hienosäätöä.
Kuntien rahoituksellisen tasapainon näkökulmasta on lisäksi syytä kiinnittää huomiota siihen, että kuntien tehtävät ja velvoitteet on mitoitettu kestävästi. Jos tehtäviä ja velvoitteita lisätään, vaikutusarvioinnissa ja toimeenpanossa erityistä huomiota on kiinnitettävä työvoiman riittävyyteen ja vaikutuksiin erilaisissa kunnissa ja kuntaryhmissä.
Kunnat tarvitsevat työrauhaa ja vakautta historiallisen suuren muutosaallon jälkeen. Sote-uudistuksen ja valmisteilla olevan TE-palveluiden uudistuksen tuomat suuret muutokset vievät aikaa ja resursseja kunnissa, alueilla ja valtiolla. Kuntien ja hyvinvointialueiden välisen yhteyden toimivuuteen ja yhdensuuntaisten kannusteiden kehittämiseen on panostettava.
Kuntien tulevaisuuteen kansallinen kokonaiskäsitys
Työssä tunnistettiin, että hallituskausittain vaihtelevien suunnanmuutosten sijasta kuntapolitiikkaan tarvitaan yhteistä tulevaisuudenkuvaa ja pitkäjänteistä politiikkaa. Valtion kuntiin kohdistaman ohjauksen olisi tarpeellista olla aiempaa yhtenäisempää ja strategisempaa. Kuntapolitiikassa olisi myös voimakkaammin huomioitava pitkän aikavälin vaikutukset ja ylisukupolvisuusnäkökulmat. Ilman tätä on riski, että eri hallinnonaloilla tehdään kuntiin vaikuttavia päätöksiä, jotka kukin johtavat vaihtelevasti erilaisten kehityskulkujen suuntaan.
Jännite sektorilainsäädännön tiukentamisen ja kunnallisen itsehallinnon välillä juontuu pitkälti hajanaisesta kuntarakenteesta tai resursseiltaan haavoittuvien kuntien liiallisesta määrästä. Kuntapolitiikkatyössä tunnistettiin kuntarakenteen kehittämisen vaikeudet ja hahmotettiin vaihtoehtoisia tapoja edetä kestävämpien kuntien suuntaan. Työssä visioitiin mahdollisia kuntapolitiikan tulevaisuuden skenaarioita, joiden toteutumisella olisi omat taustaedellytyksensä. Skenaariot liittyvät kuntien toimintavapauteen ja vastuuseen, tarkempiin palveluiden järjestämisedellytyksiin sekä kuntien eriyttämiseen askeleittain. Mielenkiintoinen on malli, jossa hyväksyttäisiin kuntien eriytyminen kuntapolitiikan pohjaksi ja sallittaisiin erilaisia hallinnollisia ja tehtäväkohtaisia ratkaisuja eri puolilla maata.
Kuntien tulevaisuustyön käynnistämisestä päätettiin syksyn 2020 budjettiriihessä. Tehtävänä oli valmistella useita kuntapolitiikan vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia poliittista päätöksentekoa varten. Työn tavoitteena on sellainen kuntapolitiikka, että kunnilla on myös tulevaisuudessa hyvät edellytykset järjestää palvelut, edistää asukkaidensa hyvinvointia ja varmistaa kuntatalouden kestävä pohja.
