Raportti: Suomen julkinen talous ei kestä nousevia korkoja tai lamaa

Suomen talouspolitiikan arviointineuvoston raportti ei maalaa ruusuista kuvaa Suomen julkisesta taloudesta. Julkisen talouden kestävyysvaje on kooltaan merkittävä ja se on pysyvyydessään itsepintainen, kertoi neuvoston puheenjohtaja professori Jouko Vilmunen tänään.

Mikäli toimenpiteisiin eri ryhdytä, on julkinen velkamme vuonna 2040 jopa 80% tasoa bruttokansantuotteesta. Pysyvästi ja raskaasti velkainen julkinen talous ei pysty reagoimaan tuleviin kriiseihin, koska maan finanssipolitiikalla ei ole liikkumavaraa. 

Vilmunen sanoikin, ettei Suomen julkinen sektori ole valmis uuteen lamaan tai siihen, että korot nousisivat voimakkaasti. Korkojen nousu kasvattaa budjettialijäämää ja tällaisessa tilanteessa tulisi voida kasvattaa velkaakin. Korkojen nousu lähitulevaisuudessa on aivan mahdollista, jos keskuspankit niin inflaation vuoksi päättävät. Tällöin on mahdollista, että osakemarkkinat reagoivat laskemalla voimakkaastikin. 

Julkisen talouden ongelmat ratkaistava ilman lamaakin

Hallituksen tukitoimet vauhdittivat talouden elpymistä vuonna 2021 ja talouden nopea elpyminen on ollut positiivinen yllätys. Kaiken kaikkiaan Suomen talous on ollut edelleen toipumisvaiheessa ja toiminut alle täyskapasiteetin.

-Valittua ekspansiivista finanssipolitiikan viritystä vuodelle 2022 voidaan pitää tarkoituksenmukaisena aiempia ennusteita heikomman talousnäkymän johdosta. Julkisen talouden kestävyyden säilyttämiseksi olisi kuitenkin viipymättä laadittava suunnitelma julkisen talouden vakauttamisesta, sanoi Vilmunen. 

-Keskipitkällä aikavälillä velka-aste kasvaa edelleen ilman korjaavia toimia. Tilanteen vakauttamiseksi tulevina vuosina tarvittaisiin vuosittain vakauttamistoimia noin 0,2-0,4 prosentilla suhteessa BKT:hen. Käytännössä tämä tarkoittaisi 400-800 miljoonan vuotuisia menoleikkauksia budjettiin. Jotta myös tulevat hallitukset saadaan pitämään menoankkurista kiinni, tarvitaan tällaiseen suunnitelmaan parlamentaarinen valmistelu. 

Kaikki on kiinni työllisyydestä

Korkeammilla työllisyystavoitteilla on ratkaiseva rooli hallituksen julkisen talouden kestävyyteen tähtäävässä politiikassa. Tämän vuoksi on tarpeen arvioida kaikkia työllisyysuudistuksia kattavasti myös julkisen talouden näkökulmasta.

-Hallitus on tehnyt merkittäviä toimia työllisyyden lisäämiseksi, mutta korkea työttömyys rasittaa edelleen julkista taloutta. Tarvitaan lisää toimia lisääntyneen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, tähdensi Vilmunen. 

-Jos rakenteellista työttömyyttä jää paljon, se myös rasittaa taloutta paljon ja pitkään. Ongelma on, että tätä porukkaa tulee koko ajan lisää, mutta mistä se johtuu. Se kysymys pitää voida ratkaista. 

Vilmunen näki myös eri ministeriöiden viestinnässä ja työnjaossa ongelmia. 

-Ministeriöiden tulee selkeyttää kommunikaatiotaan liittyen hallituksen toimien työllisyysvaikutusten arviointiin. Olisi syytä tunnustaa, että joidenkin uudistusten työllisyysvaikutuksia ei voida luotettavasti arvioida. Myös luotujen työpaikkojen hinta tulee laskea. Ei ole järkeä luoda työpaikkoja, jotka lisäävät julkista kestävyysvajetta.

Miten kasvu-uralle?

Suomen tuottavuuskasvu on hidastunut ja olemme jäljessä muita Pohjoismaita, kertoo raportti. Itse asiassa bruttokansantuote kansalaista kohti ei ole meillä kasvanut lainkaan vuoden 2008 jälkeen, kun otamme työtunnit huomioon. Meillä investoidaan vähän ja nekin rakennuksiin ja rakenteisiin, kun pitäisi investoida esimerkiksi ICT:hen ja ohjelmointiin. Suomen on siirrettävä resursseja auringonlaskun aloilta tuottavampiin kohteisiin. Erityisen tärkeänä raportti mainitsee tuotekehityksen. Sen mukaan T&K-toimintaa on syytä tukea voimakkaammin. Kustannusten rajoittamiseksi uudet tukitoimet tulisi kompensoida menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun.

Talouspolitiikan arviointineuvosto on koottu yliopistojen taloustieteen laitosten ja Suomen Akatemian ehdotusten perusteella. Arviointineuvostoon kuuluvat puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Puheenjohtajana toimii professori Jouko Vilmunen. Muut jäsenet ovat prof. Hilde Bjørnland, prof. Seija Ilmakunnas, prof. Johanna Niemi ja prof. Jukka Pirttilä.