Paula Risikko: Miksi Marin ei odottanut selvityksiä?

LKS 20211021 Kokoomuksen Paula Risikko kysyy eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 21. lokakuuta 2021, taustalla Arto Satonen. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Muun muassa Ilta-Sanomat että Iltalehti ovat tällä viikolla poliisin esitutkintamateriaalin perusteella kertoneet, että työministeri Tuula Haataisen (sd) silloinen erityisavustaja Timo Nevaranta olisi palaverissa helmikuussa 2020 ehdottanut koronamaskipulan syntipukiksi Huoltovarmuuskeskusta (HVK).

Ministeri Haatainen kommentoi tiistaina Ilta-Sanomille kuulevansa asiasta vasta nyt ensimmäistä kertaa, vaikka hän oli itse mukana omassa työhuoneessaan järjestetyssä palaverissa.

HVK:n tuolloinen toimitusjohtaja joutui Tomi Lounema joutui huhtikuussa eroamaan tehtävästään menetettyään pääministeri Sanna Marinin (sd) luottamuksen.

Syyttäjät puolestaan ilmoittivat nyt marraskuun alussa jättävänsä syyttämättä Lounemaa ja kahta muuta HVK:n entistä työntekijää luottamusaseman väärinkäytöstä HVK:n tehdessä keväällä 2020 noin viiden miljoonan euron arvoiset kaupat maskeista, jotka eivät olleet käyttökelpoisia terveydenhuollon henkilöstön tehtävissä.

Kokoomuksen kansanedustaja, muun muassa sosiaali- ja terveysministerinä sekä peruspalveluministerinä toiminut Paula Risikko jätti tänään torstaina eduskunnassa hallitukselle kirjallisen kysymyksen Huoltovarmuuskeskuksen johdon kohtelusta.

Risikko muistuttaa kysymyksessään, että varautumista pandemiaan ohjaa vuonna 2017 voimaan tullut tartuntatautilaki, jossa määritellään eri viranomaisten vastuut ja velvollisuudet, joilla varautumista toteutetaan.

– Tartuntatautilain 7 §:n mukaan tartuntatautien torjunnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa valtakunnallisesta terveydenhuollon häiriötilanteisiin tai niiden uhkaan varautumisesta, ja näiden tilanteiden johtamisesta, Risikko kirjoittaa.

– Koronapandemian alkaessa kävi nopeasti selväksi, ettei Suomessa oltu kansallisesti varauduttu pandemiaan riittävästi. Pandemian alkaessa koko maassa oli pulaa sosiaali- ja terveydenhuollon suojavälineistä, muun muassa hengityssuojaimista (maskeista).

Risikko toteaa, että sosiaali ja terveysministeriö (STM) vastasi maskipulaan tekemällä tukipyyntöjä suojavälineiden lisähankinnoista HVK:lle, vaikka vastuu varautumisesta pandemiatilanteisiin on säädetty ministeriön tehtäväksi.
– Huoltovarmuuskeskuksen tehtävistä säädetään laissa huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992). Lain 6 §:ssä säädetään keskuksen tehtävistä. Tehtäviin ei kuulu ministeriöiden hankintaorganisaationa toimiminen. Huoltovarmuuskeskuksen ohjauksesta ja valvonnasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, Risikko kirjoittaa.

Hän nostaa esiin pääministerin epäluottamuksen HVK:n johtajaa kohtaan.
– Huoltovarmuuskeskuksen epäonnistuneista hankinnoista käynnistettiin erilliset selvitykset, jotka eivät edes ehtineet valmistua ennen kuin keskuksen toimitusjohtajalle oli julkisuudessa valtioneuvoston jäsenten, ennen kaikkea pääministerin, toimesta esitetty epäluottamus.

Risikolla on kirjallisessa kysymyksessään kaksi erillistä kysymystä:

– Miksi sosiaali- ja terveysministeriö tilasi hengityssuojaimia Huoltovarmuuskeskukselta huolimatta siitä, ettei keskuksen tehtäviin kuulu toimia suojainten hankintaorganisaationa?

– Miksi pääministeri ei odottanut Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta käynnissä olevien lisäselvitysten tuloksia ennen kuin hän esitti julkisesti epäluottamuksensa keskuksen toimitusjohtajalle, minkä seurauksena tämä joutui eroamaan, ja lisäksi kaksi muuta keskuksen johtajaa irtisanottiin?

Asianosaisella ministerillä on 21 päivää aikaa vasta kirjalliseen kysymykseen lähtien siitä päivämäärästä, jolloin kysymys on toimitettu hallitukselle.

Toimitus

Toimitus