Saksan vihreät joutuvat kohtamaan todellisuuden

Ydinvoimaa vastustava ja aseriisuntaa kannattava Saksan vihreät on joutunut kohtaamaan todellisuuden ja miettimään uudelleen politiikkansa linjan. Ukrainan sodan luoma turvallisuus- ja energiakriisi ovat muistuttaneet puolueelle, ettei todellisuus useinkaan vastaa kauniita tavoitteita.

Saksan istuva talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck on vihreän puolueen jäsen ja puolueen entinen puheenjohtaja. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa aseviennin valvonta ja energiaturvallisuuden edistäminen.

Vihreät tulivat valtaan vuonna 2021 yhdessä liittokansleripuolueen sosiaalidemokraattien ja vapaan demokraattisen puolueen (FDP) kanssa. Vihreät lupasivat uusia, tehokkaita toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Saksan hallitus on sitoutunut luopumaan kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä ja pääsemään hiilineutraaliuteen jo vuonna 2045 entisen tavoitteen 2050 sijaan.

Aiemmin Saksa oli päättänyt jo luopua ydinvoimasta. Maa on sulkenut jo useita ydinvoimaloita.

Väliaikaisia takapakkeja

Habeck on jo joutunut perääntymään hallituksen ilmastotavoitteista. Hänen mukaansa tänä ja ensi vuonna ei saavuteta kansallisia tavoitteita, Deutsche Welle kirjoittaa.

Habeck myönsi asian jo ennen kuin inflaatio ja energian hinnat nousivat pilviin ja jatkoivat nousuaan Ukrainan sodan ja Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden takia – ja ennen kuin Saksa antoi varoituksen mahdollisesta energiakriisistä sen takia, että maakaasun tulo Venäjältä saattaa lakata. Saksa tuo tällä hetkellä noin 40 prosenttia maakaasustaan Venäjältä.

-Tiesimme, tai olisimme voineet tietää, että on tyhmää luottaa vain yhteen maahan, mutta ei varmaan ollut kovin hyvä ajatus luottaa juuri tähän maahan, Habeck sanoi Venäjän energiasta aiemmin tällä viikolla.

Turvallisuustilanteesta johtuen ilmastotoimet ovat joutuneet väistymään joksikin aikaa. Vihreä ministeri on käynyt tekemässä sopimuksia öljystä ja maakaasusta Qatarin ja Arabiemiraattien kanssa. Saksan hallitus, vihreät mukana, aikoo laskea maakaasun verotusta väliaikaisesti ja lisätä fossiilisten polttoaineiden tuontia uusista maista, jotta yritykset ja kotitaloudet eivät kärsisi tilanteesta kohtuuttomasti.

Habeck korosti, että nämä toimet eivät estä hallituksen toimia ilmastonmuutosta vastaan. Liittokansleri Olaf Scholz on samoilla linjoilla.

-On vain yksi kestävä ratkaisu energiariippuvuuteen ja korkeisiin energian hintoihin. Uudistuva energia ja energiatehokkuus, Scholz sanoi.

Habeck onkin toivonut, että yritykset ja kansalaiset säästäisivät maakaasun käytössä. Sen sijaan hän on tiukasti torjunut kaikki vaatimukset Saksan viimeisten ydinvoimaloiden käytön jatkamisesta. Ydinvoimalat on tarkoitus sulkea vielä tämän vuoden aikana.

Samaan aikaan Saksa on yhdessä Unkarin kanssa vastustanut pakotteita Venäjän energialle.

Jäähyväiset aseriisunnalle

Vihreät ovat joutuneet myöntymään myös puolustusmenojen kasvuun. Puolue on aiemmin vastustanut lisämenoja ja Nato-maiden ydinaseiden jakamista, johon Saksakin osallistuu.

Hallitusohjelmassa puolueet vaativat globaalia aseistariisuntaa, mutta Ukrainan sota sai Saksan huomaamaan, miten huonossa kunnossa maan asevoimat ovat. Saksa ei pystyisi puolustamaan muita Nato-maita, hyvä jos itseään. Saksan hallitus päättikin helmikuun lopulla vain muutama päivä Venäjän hyökkäyksen jälkeen nostaa puolustusbudjettiaan 100 miljardilla eurolla.

Hallitus toisti myös sitoutumisensa siihen, että se nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin, kuten Nato vaatii. Vihreät ovat arvostelleet rajaa aiemmin teennäiseksi.

-Perustavoitteemme eivät ole muuttuneet. Tarvitsemme tehokkaampaa aseiden hankintaa. Tarvitsemme eurooppalaista yhteistyötä turvallisuudessa. Ja ennen kaikkea tätä, tarvitsemme valtavan muutoksen kohti uusiutuvaa energiaa, joka tekee meistä riippumattomia, vihreiden toinen puheenjohtaja Omid Nouripour sanoi.

Lue lisää:

Sähkön varastointiongelma tulee ratkaista ennen vihreää siirtymää – (alfatvuutiset.fi)