Sasi penää Pohjoismaille yhteistä henkilötunnusta
Yhden Pohjoismaan viranomainen voisi hyvin hoitaa myös toisen Pohjoismaan viranomaistehtäviä, esittää Pohjoismaiden rajaesteneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi HS:n vieraskynäkirjoituksessaan.
Sasi kirjoittaa, miten Pohjoismaiden pääministerit ovat asettaneet tavoitteeksi, että maiden pitää vuonna 2030 muodostaa maailman integroiduin alue. Tavoite rajaesteiden poistamisesta on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi saavuttaa.
-Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Ajatus oli luoda yhteiset työmarkkinat ja harmonisoida lainsäädäntöä. Lakien erilaisuus ei saisi aiheuttaa ongelmia maasta toiseen siirryttäessä. Luotiin passiunioni ja yhteiset työmarkkinat ja taattiin sosiaaliturva maasta toiseen muutettaessa. Lainvalmistelun resursseja käytettiin lainsäädännön yhdenmukaistamiseen. Pohjoismaat olivatkin 1960-luvulla maailman integroiduin alue.
EU ohittaa Pohjoismaat
Harmonisoinnin into heikkeni 1980-luvulla. Euroopan unioni meni vauhdilla Pohjoismaiden ohi, kirjoittaa Sasi.
-Pohjoismaat voisivat yhä yhdenmukaistaa lainsäädäntöä niillä alueilla, joilla EU:lla ei ole toimivaltaa. Valmisteluresurssit käytetään kuitenkin EU:n säädösten valmisteluun.
Pandemia oli shokki
Sasi näkee koronapandemian paljastaneen järjestelmän heikkoudet:
-Tornion ja Haaparannan yhteiskaupungin keskelle kannettiin rajapuomit. Perheitä hajotettiin. Työnteko estettiin. Tapahtui jotain, mitä kukaan ei ollut kuvitellut voivan tapahtua. Luottamus pohjoismaiseen yhteistyöhön heikkeni. Ihmiset joutuivat kysymään, voiko enää asua ja työskennellä eri maissa.
Ratkaisuksi yhteinen rekisteri
-Elämää helpottaisi merkittävästi, jos meillä olisi yhteinen pohjoismainen henkilöidentiteetti, yhteinen väestörekisteritiedosto ja sähköinen tunnistautuminen. Pohjoismaat ovat luottamusyhteiskuntia. Siksi yhden Pohjoismaan viranomainen voisi hyvin hoitaa myös toisen Pohjoismaan viranomaistehtäviä.
