Sotahistorian dosentti: Suomen sota Venäjää vastaan olisi lyhyt ja tuhoisa
Nykyisillä voimillaan Suomi ei pystyisi taistelemaan pitempään kuin Ukraina, varoittaa sotahistorian dosentti Markku Salomaa kirjoituksessaan Iltalehdessä.
– Sota olisi lyhyt mutta tuhoisa.
Salomaan mukaan Suomen selviytyminen Ukrainan sodan kaltaisessa totaalisessa sodankäynnissä on epätodennäköistä, koska mitkään taktiset, operatiiviset tai strategiset tekijät eivät ole Suomen kaltaisen pienen maan puolella. Hänen mukaansa uhka muuttuu akuutiksi, jos Venäjä pystyy valloittamaan Ukrainan.
Salomaa vertaa Suomen puolustusvoimia suhteessa Ukrainan ja Venäjän puolustusvoimiin ja osoittaa Suomen olevan niihin verrattuna pieni ja heikosti varusteltu.
Hänen mukaansa Suomen valtiojohdon on valittava nopeasti kolmen vaihtoehdon väliltä, mikäli Venäjä kykenee valloittamaan ja miehittämään Ukrainan.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa Suomen pitäisi kyetä kokoamaan ja aseistamaan vastaava määrä voimaa kuin, mitä puolustusvoimien kirjoilla oli kylmän sodan päättyessä. Tämä tarkoittaa käytännössä myös vanhempien ikäluokkien mobilisoimista.
Toinen vaihtoehto on hakea Nato-jäsenyyttä. Salomaa muistuttaa, mitä pelkkä Nato-optio on tarkoittanut Ukrainalle: myötätuntoa, muttei apujoukkoja.
Kolmas vaihtoehto on jatkaa riskinottoa Nato-jäsenyyttä vastustavien ohjetta noudattamalla.
Ydinaseet taas ajankohtaisia
Salomaa pohtii myös ydinaseiden käyttöä. Venäjä ei erottele ydinaseita ja tavanomaisia aseita ja on alentanut ydinaseiden käyttökynnystä kompensoidakseen tavanomaisten joukkojen pelotevaikutuksen heikkenemistä suhteessa Yhdysvaltoihin.
– Kun venäläiset ovat jo vuodesta 2010 valmistelleet valmiit asemat Iskander-ohjuksille Viipurin ulkopuolelle, niin pitääkö Suomen odottaa ensimmäistä laukaisua, ennen kuin Suomen hävittäjät saisivat iskeä asemiin omilla risteilyohjuksilla, jos ja kun toteamme, että venäläiset valmistelevat selvästi ohjusten laukaisemista? Salomaa kysyy.
Salomaan mukaan kukaan ei tiedä, mikä on Venäjän ydinaseiden käyttökynnys tällä hetkellä.
– Naton jäsenmaata ei voi painostaa eikä kiristää ydinaseiskujen uhalla, mutta liittoutumatonta valtiota aina voi, Salomaa toteaa.
