Suomalaisten NATO kannatus vankkaa koko väestössä

Tuoreesta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta käy ilmi, että lähes 80 prosenttia suomalaisista suhtautuu Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Yli puolet on myös sitä mieltä, että Suomen tulee olla avoin kaikelle yhteistyölle Naton sisällä, mukaan lukien Suomeen sijoitettavat sotilastukikohdat

Suomalaiset ovat ilmeisen yksimielisiä siitä, että Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä toukokuussa 2022 oli oikea. Suomalaisilta kysyttiin ensimmäistä kertaa, miten suomalaiset suhtautuvat maamme Nato-jäsenyyteen. Suomalaisista lähes 80 prosenttia suhtautuu Nato-jäsenyyteen myönteisesti, ja kielteisesti siihen suhtautuu vain kahdeksan prosenttia. Reilu kymmenesosa ottaa Nato-jäsenyyteen neutraalin kannan. Ennen Nato-jäsenyyden hakemista toteutetussa kannatusmittauksessa maaliskuussa 2022, suomalaisista 60 prosenttia kannatti jäsenyyttä.

Venäjän hyökkäyssota suurin syy Nato jäsenyyden suosioon 

Suhtautumista Nato-jäsenyyteen voi peilata Nato-jäsenyyden kannatuslukuihin ennen Suomen päätöstä hakeutua puolustusliiton jäseneksi. Jäsenyyden kannatus kasvoi nopeasti Venäjän aloitettua helmikuussa 2022 suurhyökkäyksensä Ukrainassa . Vielä syyskuun 2021 mittauksessa Natoon liittymistä kannatti vain 26 prosenttia suomalaisista. Nyt mitattu Nato-myönteisten osuus vastaa pitkälti Nato-jäsenyyden kannatusta viimeisissä ennen jäsenyyshakemuksen jättämistä tehdyissä kyselyissä, joissa jo kolme neljäsosaa suomalaisista kannatti Natoon liittymistä. Mielet eivät siis ole juuri muuttuneet Nato-päätöksen jälkeen.

Naisten Nato kannatus noussut vahvimmin

Vahvaan Nato-myönteisyyteen lienee vaikuttanut se, että eduskunta oli varsin yhtenäinen päättäessään kannattaa hakemuksen jättämistä. 188 edustajaa kannatti sitä ja vain kahdeksan vastusti. Myös eri väestöryhmät ovat laajalti Nato-jäsenyyden takana. Se nähdään myönteisenä asiana lähestulkoon kaikissa väestöryhmissä.  Miehet suhtautuvat Nato-jäsenyyteen positiivisemmin kuin naiset. Huomionarvoista on kuitenkin se, että siinä missä vielä EVAn kevään 2022 mittauksessa naisista vähemmistö kannatti Nato-jäsenyyttä. Nyt Nato-jäsenyyden kannatus on naistenkin keskuudessa erittäin vankkaa.

Vasemmistoliiton kannattajistakin lähes puolet Nato-jäsenyyden kannalla

Selvä enemmistö suhtautuu myönteisesti Nato-jäsenyyteen kaikissa väestöryhmissä lukuun ottamatta vasemmistoliiton kannattajia. Heistäkin 48 prosenttia suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti ja selvästi harvempi 23 prosenttia kielteisesti. Kannattajien ohella kysymys Natosta oli vaikea myös vasemmistoliiton kansanedustajille, sillä kuusi sen 16 kansanedustajasta äänesti jäsenyyttä vastaan. Silti myös vasemmistoliiton kannattajat tuntuvat lämpenevän vähitellen liittoutumiselle, sillä vielä maaliskuun alussa vain kolmasosa vasemmistoliittoa äänestävistä kannatti jäsenyyttä. Eri puolueiden kannattajaryhmistä myönteinen suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on voimakkainta kokoomuksen (97 prosenttia), sosialidemokraattien (89 prosenttia) ja keskustan (87 prosenttia) kannattajien parissa.

Ruotsissa ja Suomessa Nato-jäsenyyden kannatus yhtä vahvaa

Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus on vahvaa myös kansainvälisesti verraten. Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuslaitoksen keväällä 2022 toteuttaman kyselyn mukaan Nato-jäsenyyden kannatus oli vahvinta Puolassa, jossa 89 prosenttia suhtautui myönteisesti Nato-jäsenyyteen. Kyselyn kohdemaissa myönteinen suhtautuminen Nato-jäsenyyteen oli keskimäärin 65 prosentin tasolla. Naapurimaassamme Ruotsissa Nato-myönteisyys oli yhtä vahvaa kuin Suomessa nyt. Pew’n kyselyssä Nato-myönteisyyden havaittiin kasvaneen useissa maissa, mitä todennäköisesti selittää niin Suomessa kuin muuallakin Venäjän käymän hyökkäyssodan poikkeuksellinen raakuus.

Nato-kannatuksen suurin kiihdyttäjä on Venäjän mahdollinen sotilaallinen uhka

Perimmäinen syy Nato-jäsenyyden suosiolle Suomessa on Venäjän toiminta, jota suomalaiset pitävät uhkaavana. 83 prosenttia vastaajista arvioi, että epävakaan Venäjän naapurina Suomen on turvallisempaa olla Naton jäsen kuin sotilaallisesti liittoutumaton. Vain kuusi prosenttia torjuu väitteen. Naton suosioon näyttää selvästi Suomessa kuin muuallakin vaikuttavan juuri Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan poikkeuksellinen raakuus. Suomalaisten suhtautuminen Venäjää kohtaan on sodan myötä muuttunut ennätyksellisen kielteiseksi, peräti 85 prosenttia suomalaisista suhtautuu Venäjään kielteisesti. Venäjä-kielteisyyden kasvu on poikkeuksellisen nopeaa, jyrkkää ja laajapohjaista. Puolentoista vuoden takaiseen mittaukseen nähden Venäjä-kielteisyys on kasvanut peräti 40 prosenttiyksikköä. Näin suuri asennemuutos on hyvin poikkeuksellinen Arvo- ja asennetutkimusten historiassa.

Vahva kansallinen puolustus edelleen suomalaisille tärkeintä. Natosta haetaan pelotevaikutusta

Evan tutkimuksen mukaan suomalaiset ovatkin hakemassa Natosta ennen kaikkea lisäturvaa vahvan kansallisen puolustuksen rinnalle. Enemmistö 55 prosenttia  on sitä mieltä, että Suomen on kaikissa oloissa kyettävä vastaamaan itse turvallisuudestaan, muista ei ole siinä apua.Käsitys kansallisen puolustuksen ensisijaisuudesta on hieman vahvistunut viime keväästä, mikä osoittaa suomalaisten sisäistäneen Naton yhteisen puolustuksen idean, jossa  jokainen maa vastaa omasta puolestaan. Naton yksi keskeisimmistä suojista on sen tuoma ennakoiva turva. Puolustusliiton ajatellaan olevan yhdessä niin vahva, ettei hyökkäys sitä vastaan ole missään oloissa järkevää.

Viime keväästä luottamus Naton pelotteeseen on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä. Luottamuksen kasvuun lienevät syynä Venäjän epäonnistuneet sotatoimet Ukrainassa, mutta myös Naton tärkeimmän maan Yhdysvaltojen määrätietoinen apu Ukrainalle. Merkitystä lienee ollut myös eri Nato-maiden viesteillä sotilaallisesta avusta Suomelle, mikäli Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi jo ennen kuin Nato-jäsenyys on kaikissa maissa ratifioitu. Historiallisesti tarkasteltuna Naton pelotevaikutus on toiminut, koska yksikään valtio ei ole hyökännyt Nato-maahan. Yli puolet suomalaisista katsookin, että Naton turvatakuut ovat niin järeä pelote, ettei kukaan uskalla koskea liittouman jäsenmaihin. Vain viidennes ei luota Naton turvatakuiden ehdottomaan pelotevaikutukseen, mutta varsin moni, lähes 30 prosenttia ei osaa ottaa asiaan kantaa.

Sotilastukikohdat toivotetaan tervetulleiksi Naton myötä

Tutkimuksessa kysyttiin myös, hyväksyvätkö suomalaiset  Naton tukikohtien liittämisen Suomeen.Yli puolet, 53 prosenttia katsoo, että Suomen tulee olla avoin kaikelle yhteistyölle Naton sisällä, mukaan lukien Suomeen sijoitettavat sotilastukikohdat. Vain neljännes torjuu avoimen yhteistyön linjan tukikohtineen. Suomalaisten suhtautuminen Nato-yhteistyöhön vaikuttaakin aivan yhtä pragmaattiselta kuin kääntyminen Naton kannattajiksi. Suomalaisten sytyke liittyä Natoon on uhkaavaksi muuttunut Venäjä. Uudessa maailmantilanteessa suomalaiset ovat valmiita ainakin harkitsemaan kaikkia lisätoimia, joilla Venäjän uhkaa voidaan lieventää.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asenne tutkimuksen tulokset perustuvat 2 088 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 19.–31.10.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaa.

 

Toimitus

Toimitus