Suomen mepit uskovat pakotteisiin Ukrainan kriisissä: Se on ainoa tie
Niin kuin eilen uutisoitiin, tyrmäsi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov EU:n yhteisen vastauksen Venäjän EU-maille lähettämään kysymykseen tai selvityspyyntöön liittyen niin sanottuihin turvatakuisiin. EU:n ulkosuhteista vastaava korkea edustaja Josep Borrell vahvisti eilen Twitterissä vastanneensa kaikkien EU-maiden puolesta. Euroopan unionin Suomen toimiston mediakahveille tänään osallistuneet europarlamentaarikot pitivät yhteistä vastausta oikeana toimena.
Sirpa Pietikäinen uskoo Ukrainan muuttuneen ns. jäätyneeksi kriisiksi. Hänen mielestään EU ei saa eskaloida kriisiä, mutta sen pitää vastata, jos toinen osapuoli tekee niin. Koska sotilaallisesta kriisistä ulospääseminen on hankalaa, näkee hän ensisijaisena keinona talouspakotteet. Aseapu ei Pietikäisen mielestä kuulu EU:n keinoihin.
-Ukrainalle on annettu taloudellista tukea ja tullaan antamaan jatkossakin, mutta suoranainen asevienti ei ole EU:n, vaan jäsenmaiden asia.
Eero Heinäluoma ei usko, että EU:n painoarvo kriisin suhteen olisi vähenemässä, vaikka viralliset neuvottelut Borrell siirsikin jatkossa ETYJ:n ja Naton suuntaan.
-EU:n linjauksilla on iso merkitys siihen, mitä Ukrainassa tapahtuu ja myös siihen, mitä Venäjä tekee. Valmistelemalla pakoteasiaa huolellisesti ja kertomalla venäläisille, mitä on tulossa on EU:lla iso rooli ennaltaehkäisemisessä.
Heinäluoma näkee Saksan ja Ranskan merkityksen vain korostuneen.
– He ovat ottaneet erittäin suuren roolin. Macronin vierailu Moskovaan oli erittäin tärkeä ja Scholz on menossa sinne ensi viikolla. Lähipäivät ovat diplomatian kannalta tärkeitä. Ja tämä koskee myös Natoa: ohjukset, harjoitukset, joukkojen sijoittamien rajojen lähelle. Miten toimia niin, ettei tehdä uusia jännitteitä, kuten Macron sanoi.
-Aseviennistä EU:n sisällä ajatellaan eri tavoin. Baltit kannattavat ja Saksa pitää kiinni vanhasta kannastaan, ettei kriisialueille viedä aseita. Kun viet kriisialueille aseita, otat aina suuren vastuun. Oletan, että Suomi toimii kuten Saksa ja auttaa muuten kuin viemällä aseita.
Elsi Kataisen mielestä kirjeet ovat saaneet liian suurta huomiota.
– Merkelin jälkeen unionissa haetaan johtajuutta, kuka ottaa asemaa itselleen. Mielestäni EU:n rooli on jopa vahvistunut viime aikoina. Pakotteissa on hyvä muistaa, että Venäjä on riippuvainen meistä kauppakumppanina aivan kuin me olemme riippuvaisia Venäjästä energian kanssa.
Ville Niinistön mielestä Venäjä harrastaa perinteistä jo Neuvostoliitosta tuttua ulkopolitiikkaa, jossa Venäjä näyttäytyy alueellisena ja jopa globaalina suurvaltana.
– Meidän pitää olla varovaisia, ettemme vahvista Venäjän asemaa ja emme kuitenkaan saa aikaan liennytystä. Olennaista olisi pikku hiljaa päästä siihen, että tilanne rauhoittuu ja siihen, että Venäjä rajoittaa omia toimiaan. Mitä asevientiin tulee, on hieman kaksinaismoralistista, että Suomestakin on viety aseita Saudeihin ja Arabiemiraatteihin ja samaan aikaan ollaan Ukrainan kanssa tiukkoja. Täytyy muistaa, että ei Ukraina ole aloittanut tätä konfliktia.
Silvia Modig on hieman yllättynyt, että EU ei ota suurempaa roolia itselleen.
– Talouspakotteet ovat kuitenkin vaikuttavia, jos ne kohdennetaan oikein. Vaihtoehtoja ei oikein ole ja se on se konkreettinen asia, mitä EU:lle jää. Tässä mielessä Nord Stream-hanke on virhe oikeastaan kaikilla tasoilla.
