Suomen pankki: Epävarmuus suurta, taantuma mahdollinen

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikentää Suomen ja koko Euroopan talouden näkymiä. Suomen talouskasvuhan oli hyvässä vauhdissa ennen sodan alkamista. Nyt Suomen talous kasvaa vielä – ennusteen mukaan –  1,7 % vuonna 2022, mutta kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin vuonna 2023. Kasvu muuttuu maltilliseksi koko euroalueella. 

-Venäjän julman hyökkäyssodan laineet lyövät ympäri maailman ja vaikuttavat ihmisiin myös entistä kalliimpina energian ja ruoan hintoina, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. 

Keskuspankki käyttää inflaation hillintään kaikkia välineitään

Rahapolitiikan normalisointia on Rehnin mukaan ollut syytä vauhdittaa inflaation voimakkaan kiihtyminen vuoksi.

-Ohjauskorkoja ryhdytään nostamaan heinäkuussa, ja koronnostot jatkuvat syyskuussa. Tavoitteena on varmistaa, että inflaatio vakiintuu tavoitteen mukaisesti kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä.

Rehn pitää toisaalta hyvin todennäköisenä, että korkoja nostetaan syyskuun jälkeenkin. 

-EKP:n neuvosto on valmis käyttämään kaikkia välineitään tämän kahden prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. 

AlfaTV Uutisten kysymykseen mitä tapahtuu jos rahapolitiikka epäonnistuu inflaation kanssa, vastasi Rehn näin:

-Kysymys on hypoteettinen joskin ymmärrettävä. Taustalla on kenties ajatus 1970-luvun stagflaatiosta, itse en pidä sitä todennäköisenä. Euroopan talous ja rahoitusjärjestelmä on nyt vahvempi ja inflaation lähtötaso on alempi kuin silloin. Sitä paitsi siihen aikaan keskuspankkien mandaatti oli hyvin sekava ja epämääräinen. Sen jälkeen keskuspankkien keskeisin tehtävä on ollut hintavakaus. Ja meillä on välineet vakauttaa inflaatio kahteen prosenttiin. Mutta haluamme tehdä sen hallitusti, ilman että talous ajautuu taantumaan. On parempi, että hillitsemme inflaatio-odotuksia johdonmukaisesti.

Palkkamaltille kysyntää

Suomen osalta Rehn kysyy onko meillä malttia katsoa inflaatiopiikkiä pidemmälle. 

-Kilpailukyvyn kannalta suuri merkitys on seuraavilla palkkakierroksilla. Jos Suomessa on malttia katsoa inflaatiopiikin yli, voidaan kilpailukyky säilyttää ja palkansaajien ostovoimaa vahvistaa tulevina vuosina. 

Kun työmarkkinoilla on paljon sekä työttömiä että avoimia työpaikkoja, pitää Rehn tärkeänä tämän kohtaamisongelman selvittämistä.

-On tärkeää pitää huolta siitä, että Suomessa on tarpeeksi osaavaa työvoimaa ja että työn tekemisen kannusteet ovat riittävät. Suomi tarvitsee osaajia myös ulkomailta.

Julkinen talous kantoi taakkaa koronakriisin hoidossa ja velkasuhde kasvaa edelleen tulevina vuosina, koska finanssipolitiikka on yhä kevyttä. Rehn katsoo, että julkisen talouden epätasapaino ei korjaannu itsestään. 

-Nousevien korkojen oloissa julkisen velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää tarkkaa ja tavoitteellista finanssipolitiikkaa sekä rakenteellisia uudistuksia. Päätöksentekijöitä tukisi kattava ja säännöllisesti tehtävä menokartoitus. 

Vaihtoehtoislaskelmassa näkyy taantuma

Suomen pankin pahimmassa skenaariossa pitkittyvä sota Ukrainassa kärjistyy vielä nykyisestäänkin. Se tarkoittaisi kansainvälisen talouden voimakasta jarruttamista, pulaa energiasta, tuotantoketjujen entistä pahempaa takkuilua sekä korkojen nousua epävarmuuden seurauksena. Se kääntäisi Suomenkin BKT:n negatiiviselle uralle jo ensi vuonna.

Jari Mäkäräinen

Jari Mäkäräinen