Suomessa jopa 6 000 päihderaskautta vuosittain – päihdeäitien hoito sakkaa
Ensi-ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä kertoo AlfaTV Uutisille, että 0-3-vuotiaiden lasten huostaanotot ovat Suomessa lisääntyneet, ja huostaanottojen taustalla ovat lähes poikkeuksetta vanhempien tai vanhemman päihde- tai mielenterveysongelmat. Särkelän mukaan Suomessa on keskimäärin noin 3 400 – 6 000 päihderaskautta vuosittain.
– Päihderaskaus on sikiölle vakava riski. Pahimmillaan siitä seuraa erittäin vakavia kehityshäiriöitä sekä elämänmittaisia terveys- ja sosiaalisia haittoja. Kaikki ne päihteet, mitä äiti käyttää, vaikuttavat myös sikiöön, Särkelä sanoo.
Särkelä painottaa, että päihdeäideillä on usein pitkä päihdehistoria, elämässä on ollut lapsuudenaikaista väkivaltaa, väkivaltaa saattaa olla myös nykyisissä suhteissa. Särkelä painottaa, että juuri raskausaika motivoi monia hakeutumaan kuntoutukseen.
Neuvolat avainasemassa – monipuolinen kuntoutuminen tärkeää
Särkelä korostaa neuvolan merkitystä, missä vanhempien päihteiden käyttö pitää aina tunnistaa ja ottaa puheeksi. Särkelä alleviivaa, että odottavien äitien ja vauvaperheiden kohdalla pelkkä päihdekuntoutus e kuitenkaan riitä.
-Siksi me olemme Ensi- ja turvakotien liitossa ylläpitäneet Pidä kiinni nimistä kuntoutusta, jossa yhdistetään päihdekuntoutus ja varhaisen vuorovaikutuksen tuki, eli opetellaan vauvan tarpeiden tunnistamista. Kuntoutus sisältää yhteisöllistä tukea, sekä arjen taitojen hallintaa kuten rahankäytön opettelua, Särkelä kuvaa.
Särkelän mukaan on erittäin tärkeää, että mahdollisimman monipuolinen kuntoutuminen on mahdollista. Pidä kiinni -kuntoutuksella saadaan tulosta:
-Tosi vaikeista tilanteista meidän Pidä kiinni -ensikodeissa kaksi kolmasosaa kuntoutuu vauvansa ensisijaisiksi hoitajiksi. Se on huikee tulos, Särkelä toteaa.
Vuonna 2021 Pidä kiinni -kuntoutuksessa sai apua 440 asiakasta. Seitsemässä Pidä kiinni -ensikodissa sai apua 71 äitiä, 34 isää ja 74 vauvaa.
Järjestelmä yskii
Ensi- ja turvakotien liiton mukaan päihteitä käyttävien odottavien äitien ja vauvaperheiden kuntoutukseen pääsy on vaarantunut. Särkelän mukaan koronan aikana ja vielä pandemiaan jälkeenkin neuvolat toimivat erittäin huonosti ja päihteiden käyttö jää tunnistamatta. Terveydenhoitajat vaihtuvat ja tapaamisajat ovat todella lyhyitä. Aikuissosiaalityön puolella taas saatetaan ajatella, että ongelmaa hoidetaan vasta, kun lapsi on syntynyt. Osassa kunnissa taas ajatellaan, että kevyillä palveluilla pärjätään.
-Meidän viesti on, ettei pärjätä. Mahdollisimman nopeasti kunnolliseen, ympärivuorokautiseen kuntoutukseen, että ne elämänmittaiset vauriot ja todella mittavat vauriot saadaan ehkäistyä.
Mutta miten päihdeäitien kuntoutusta tulisi kehittää tulevaisuudessa? Kaikkein tärkein asia on Särkelän mukaan saada neuvoloiden resurssit kuntoon ja siellä henkilöstöä tulee kouluttaa tunnistamaan päihderiskejä.
-Neuvolassa tulee ottaa rohkeasti päihteet puheeksi ja tarvittaessa käynnistää myös kuntoutus. Hali-poliklinikat ovat tärkeitä katkaisuhoidon kannalta. Maksusitoumukset pitää saada kuntoon, Särkelä tiivistää.
“On viisautta hakea apua”
-Se on eettinen ja moraalinen kysymys, että jokaisella sikiöllä ja vauvalla on oikeus terveeseen kasvuun ja kehitykseen. On tosi upeita tarinoita siitä, kun joku on ollut todella huonossa kunnossa ja tullut kuntoutukseen ja sieltä kehkeytyykin todella hieno vanhempi, kun on saatu apua ja kuntoutusta. Se on inhimillistä sen lisäksi, että on se on taloudellisesti järkevä investointi, Särkelä sanoo.
Särkelä painottaa, että jos vauva otetaan huostaan, se tulee 18 ikävuoteen mennessä maksamaan yhteiskunnalle keskimäärin 1, 1 miljoonaa euroa.
-Odottaville ja vauvaperheille haluaisin sanoa, että häpeä ei ole hakea apua ja hakeutua kuntoutukseen, vaan se on rohkeutta ja viisautta ja päihteistä voi kuntoutua ja voi päästä iloitsemaan vauvasta sekä omasta vanhemmuudesta, Särkelä toteaa.
