Suurlähettiläs Marjut Akola: Moldovassa pelätään nyt Venäjän aggressioita

Moldovassa ollaan huolissaan Venäjän suunnalta tulleista aggressioista, hybridivaikuttamisesta sekä viime päivien iskuista Transnistrian alueelle.

– Jo ennen Venäjän hyökköyssotaa Moldovassa on liikkunut paljon valeuutisia ja salaliittoteorioita. Moldovan viranomaiset ovat järjestelmällisesti pyrkineet torjumaan ja oikomaan valeuutisia. Esimerkiksi sodan alussa Moldovan viranomaiset sulkivat useita verkkomedioita, kuten Sputnik.md:n, kertoo Suomen Romanian ja Moldovan suurlähettiläs Marjut Akola AlfaTV Uutisille. Akolan mukaan Venäjän aggressio ja sotaan liittyvä propaganda ovat luonnollisesti johtaneet siihen, että moldovalaiset ovat huolestuneet tilanteesta ja sodan mahdollisesta laajentumisesta Moldovaan. Myös Transnistrian alueen viranomaiset ovat toistuvasti välittäneet rauhoittavia viestejä kansalaisille.
Transnistria on Venäjän kontrolloima alue, josta tarkan tilannekuvan saaminen on haasteellista.

– Venäjän vaikutusvallasta johtuen Transnistria muodostaa poliittisesti ja alueellisesti epävakauttavan tekijän erityisesti nyt Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien takia. Viime päivien tapahtumat, kuten iskut kahteen radiomastoon ja Transnistrian alueen turvallisuuspalvelun virastoon, ovat lisänneet yleistä huolestuneisuutta tilanteen kehityskulusta, Akola kertoo

Moldovaan on tämän päiväisten viranomaistietojen mukaan paennut hieman yli 400 000 ukrainalaista, joista maassa on tällä hetkellä hieman alle 92 000. Väestömäärään suhteutettuna tämä on lisännyt maan välilukua peräti noin neljällä prosentilla, mikä on vaatinut huomattavia ponnisteluja Moldovan viranomaisilta.

– Sodan alusta alkaen Moldova on hoitanut tilanteen esimerkillisesti. Tehokkaiden viranomaistoimien ohella yksittäiset kansalaiset ovat ottaneet ukrainalaisia asumaan koteihinsa ja myös kansalaisjärjestöt ovat osallistuneet merkittävällä tavalla maahan paenneiden auttamiseen. Suomi on muiden EU-maiden ohella tukenut Moldovaa mm. lähettämällä materiaaliapua sekä asiantuntijoita avun koordinoinnin helpottamiseen.

Moldovassa asuu jonkin verran suomalaisia. Akola kertoo, että Moldovaan on jätetty kahdeksan matkustusilmoitusta.

– Meillä ei ole tarkkaa lukumäärää Moldovassa asuvista suomalaisista, koska matkustusilmoitusten jättäminen on vapaaehtoista. Lukumäärä voi siten olla suurempi kuin tuo aiemmin mainitsemani kahdeksan.

Suurlähettilään mukaan Moldovassa on EU- ja uudistusmyönteinen presidentti ja hallitus, jotka haluavat kitkeä korruptiota, kehittää maan taloutta sekä tukea kansalaisten hyvinvointia mm. eläkkeitä korottamalla.

– Moldovalla on monia haasteita. Pandemia koetteli Moldovaa, korkea inflaatio syö ostovoimaa ja myös nousevat energiahinnat vaikuttavat kansalaisten elintasoon. Venäjän aloittama sota Ukrainassa on hankaloittanut merkittävästi Moldovan kaupankäyntiä Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa sekä edellyttänyt merkittävää resurssien allokointia Ukrainasta paenneiden auttamiseksi. Moldova tarvitseekin runsaasti tukea EU- ja muilta kumppanimailta, Marjut Akola veroaa