Suurlähettiläs: Ukraina uskoo hallitsevansa omia alueitaan syksyyn mennessä – apua tarvitaan
Suomen Kiovaan juuri palannut suurlähettiläs Päivi Laine oli tänään etäyhteydellä mukana Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n seminaarissa Porissa. Hänen mukaansa tilanne Kiovassa näyttää normaalilta, mutta selväksi tulee, että maassa käydään sotaa. Parhaiten sen huomaa siitä, että jokaisella on puhelimessaan sovellus, jonka mukaan ilmahälytyksen sattuessa toimitaan. Sovellus kertoo hälytyksestä ja lähimmästä pommisuojasta.
Kiova ei kuitenkaan ole Venäjän iskujen pääkohde ja siellä myös ilmapuolustus toimii hyvin. Vaikka Kiovassa on ulkonaliikkumiskielto edelleen voimassa öisin, on tunnelma sodan suhteen kuitenkin melko optimistinen, kertoo Laine.
– Puolustusministeri kertoi juuri uskovansa, että Ukraina hallitsee kesän jälkeen omia alueitaan. Lännen aseapu on kuitenkin ehdottoman tärkeää, sitä viestitään koko ajan. Erityisesti tarvitaan parempaa tykistöä, sodan vaihe kun on sellainen, että sekä niitä että panssarivaunuja tarvitaan.
Laine kertoi myös siitä, miten Venäjällä on ongelmia joukkojen huollon ja moraalin kanssa. Ukrainan taistelutahto ja -kyky on edelleen korkealla.
– Venäjä iskee säälittä myös siviilikohteisiin, tarkoituksenaan katkaista ukrainalaisten henkinen selkäranka. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan päättäväisyys on lisääntynyt entisestään. Samalla luottamus venäläisiin on romahtanut täydellisesti.
Ukrainan tavoitteena on Laineen mukaan palauttaa koko Ukrainan alue, Krim mukaanlukien, Ukrainan hallintaan.
– Tarkoitus ei ole kuitenkaan valloittaa ainakaan Krimiä sotilaallisesti. Neuvottelut siitä aloitetaan kun 23.2. voimassa olleet rajat on saavutettu.
Jälleenrakennus jo mielessä
Taloudellisesti maa on tiukoilla. Valtion pyörittäminen sotatalouden tilassa maksaa noin viisi miljardia dollaria kuukaudessa.
– Jokapäiväisen elämän suurin ongelma valtava pula polttoaineesta. Bensa-asemat ovat autioita, paitsi ne, joihin on saatu polttoainetta. Ne huomaa sitten valtavista jonoista.
Paljon on ollut puhetta Ukrainasta vilja-aittana. Käytännössä kaikki vienti on pysähdyksissä kun merikuljetukset ovat pysähtyneet. Tämä aiheuttaa uhkaa nälänhädästä monilla alueilla, jotka ovat Ukrainan vientiviljasta riippuvaisia. Uhkana on myös se, että kun siilot ovat jo täynnä, ei syksyllä ole tilaa uudelle sadolle.
Vaikka sota on yhä käynnissä, on tulevaa jälleenrakennusta alettu jo pohtia. Yhdysvallat on tärkein kumppani nyt sodan aikana, mutta jälleenrakennuksessa uskotaan EU:sta tulevan johtotähti.
– Urakka on valtava. Fyysistä infrastruktuuria on tuhottu ainakin sadan miljardin dollarin edestä, koko talouden kärsimät vahingot nousevat ainakin 500-600 miljardiin dollariin. Ukraina toivoo sen EU-jäsenyyden ja jälleenrakennuksen kulkevan käsi kädessä, kertoo Laine.
Suomen maine on Ukrainassa hyvä, siellä kyllä tiedostetaan Suomen asema Venäjän naapurina ja muistetaan myös talvisota. Erityisesti ollaan kiinnostuneita suomalaisesta osaamisesta hybridi- ja kyberasioissa. Myös suomalainen kokonaispuolustuskonsepti on alkanut kiinnostaa, jotain sellaistahan siellä on käytännössä jo kokeiltu.
Laine kertoi myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ideasta jälleenrakennukseen.
– Zelenskyi ehdotti, että eri maat voisivat valita jonkinlaiset kummialueet, joihon apua kohdistetaan. Tanska on jo valinnut Mykolaevin. Maa on iso ja tällainen kohdentaminen voisi toimia hyvin avun kanavoimiseksi.
