“Tanssin pensselin kanssa” – Maija Isolan kuoseja Riihimäen taidemuseossa
Riihimäkeläinen Maija Isola (1927–2001) toimi Marimekon suunnittelijana vuoteen 1987 asti. Työteliäs Isola suunnitteli elämänsä aikana kaikkiaan yli 500 kangasmallia, joista tunnetuin lienee Marimekon Unikko-kuosi. Riihimäen taidemuseon Maija Isola – Kuoseja Amforasta Unikkoon –nimisessä näyttelyssä esitellään Isolan suunnittelemia kuoseja aiheittain ja aikakausittain.
Näyttelyssä on esillä painokankaita aivan ensimmäisestä kankaasta Amforasta (1949) viimeisempiin kuoseihin, joita hän suunnitellut 1970-luvun lopulla Yhdysvalloissa, mukana on muutama 1980-luvun kuosikin. Näyttelyssä on esillä myös Isolalle kuuluneita esineitä, erityisesti hänen työvälineitään.
Luonto, kulttuurit ja ihmissuhteet inspiraation lähteenä
Amanuessi Katja Vuorinen-Parmin mukaan Isolaa inspiroivat luonto, kansantaide, pop-taide ja eläimistä erityisesti hevoset, joihin hän kiintyi jo lapsena. Isola ammensi paljon kuosiensa aiheita matkoiltaan sekä ympäristöistä ja kulttuureista, joihin hän tutustui. Suunnittelija asui elämänsä aikana Algeriassa, Pariisissa ja Yhdysvalloissa, ja oli naimisissa kolme kertaa.
-Myös ihmissuhteet ja rakkaussuhteet sanotaan olleen polttoainetta siihen taiteelliseen ja suunnittelutyöhön, jota hän teki, Vuorinen-Parm kertoo.
Kun Isola asui Yhdysvalloissa 1970-luvun lopulla ja erityisesti maisemat nousivat keskeisiksi kuosien teemoiksi.
Kuosit kertovat tarinoita
Kuosien takana on useita mielenkiintoisia tarinoita. Vuorinen-Parm nostaa esille Luonto-sarjan, jonka Isola teki vuonna 1957-1963. Siihen kuuluu kaikkiaan 30 kuosia.
– Voi sanoa, että luonto kulki taustalla läpi koko hänen tuotantonsa, väreissä, muodoissa, viivoissa. Luonto-sarja syntyi Riihimäellä Arolammin Kaurismäki-ateljehuvilalla, Vuorinen-Parm kuvaa.
Siellä tyttärensä Kristiinan kanssa he keräsivät ja prässäsivät kasveja, Kristiina oli saanut kasvien keräämisen koulutehtäväkseen.
-He kehittivät tekniikan, jolla kasvit saatiin ikään kuin siirrettyä kankaisiin, Vuorinen-Parm taustoittaa.
Marimekko antoi ja otti
Marimekko toi Isolalle taloudellisen turvan ja mahdollisuuden keskittyä taiteelliseen työhön. Marimekolla oli merkittävä rooli myös markkinoinnin kannalta.
-Isolan ei tarvinnut miettiä kankaidensa tai kuosiensa markkinointia tai myymistä. Armi Ratia oli taitava markkinoija ja saikin myytyä näitä kuoseja ulkomaille, Vuorinen-Parm sanoo.
Kaikki ei ollut Isolalle kuitenkaan mielekästä Marimekon leivissä, oli aikatauluja ja raportointia, joista suunnittelija ei pitänyt. Matkan varrella oli pieniä ja suuria vastoinkäymisiä. Vuorinen-Parmin mukaan Isola ei esimerkiksi saanut työhuoneeseensa toivomaansa sohvaa, koska Ratialle asia ei sopinut. Sen sijaan Isola pääsi öisin Marimekon painotaloon tekemään suunnittelutyötä:
– Isola levitti lattioille ja painopöydille valtavia paperirullia ja omien sanojensa mukaan ”tanssi pensselin kanssa”, Vuorinen-Parm kertoo.
Vuorinen-Parm korostaa Isolan merkitystä Marimekkolle. Isolan uustuotannossa olevat kuosit ovat yhä iso osa nyky-Marimekkoa:
– Isola osallistui Marimekon design-imagon rakentamiseen jo 1960-luvulla, ja hänellä voidaan ajatella olevan iso merkitys myös nykysuunnittelijoille.
Maija Isola – Kuoseja Amforasta Unikkoon – näyttely on avoinna Riihimäen taidemuseossa 23. lokakuuta 2022 saakka.
