THL: Muunnosten kanssa joudutaan elämään, terveydenhuollolle lisäresursseja
Terveydenhuolto tarvitsee lisäresursseja, sillä koronavirus jää kiertämään väestöön, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen johtaja Mika Salminen sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.
Julkisuudessa on keskusteltu siitä, milloin koronapandemia päättyy ja se poistetaan yleisvaarallisten tautien listalta. Salminen ei ottanut suoraan tähän kantaa, mutta sanoo, ettei pandemia on määrittelykysymys.
-Pandemia ei lopu koskaan vaan jää kiertämään. Korona on endeeminen tauti kaikkialla maailmassa, Salminen sanoi.
-Tartuntojen määrä saattaa asettua matalammalle tasolle kuin nyt, mutta sitä ei voida sanoa vielä. Siihen liittyy ehkä enemmän kausivaihteluja. Muunnoksia tulee syntymään jatkossakin.
Koska uusia korona-aaltoja tulee jatkossakin ja ne ovat luultavasti talvella voimakkaampia, terveydenhoito tarvitsee uusia resursseja.
-Ei varautumista vaan sopeutumista, Salminen painottaa.
-Emme saa sitä pois. Nyt sen kanssa joudutaan elämään.
Tautitapausten määrä kasvaa jälleen
Viimeisten parin viikon aikana tautitapausten määrä on taas kasvanut pitkän vähenemisen jälkeen, kun omikronin BA.5-muunnos leviää Suomessa.
Tautitapauksia on erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Salminen arvioi, että tähän saattaa vaikuttaa se, että pääkaupunkiseudulla on aiemmissa aalloissa sairastanut enemmän ihmisiä kuin muualla Suomessa.
Myös sairaalahoidon tarve on laskenut viime keväästä selvästi. Aivan viime aikoina se hieman noussut, mutta se ei näy ainakaan vielä tehohoidon tarpeessa. Salminen korostaa, että potilaat eivät ole nyt yhtä sairaita kuin aiemmin ja myös riski kuolla tartunnan saatuaan on pienentynyt selvästi.
Tällä hetkellä sairaalahoidossa olevissa henkilöistä, joilla on koronavirustartunta, vain 40 prosenttia on sairaalassa tartunnan takia. Useimmilla tartunta on sivulöydös.
Salminen painottaa, ettei koronaviruksen aiheuttamia kuolemia ole Suomessa kovin paljon verrattuna muihin maihin. Koko pandemian aikana Suomessa on Euroopan unionin maiden pienin kuolleisuus ja Euroopassakin pienempi kuolleisuus on vain unioniin kuulumattomissa Islannissa ja Norjassa.
Aivan viimeisten viikkojen aikana Suomen kuolleisuus on ollut EU:n keskitasoa.
Suomessa kuolleisuuteen vaikuttaa erityisesti väestön ikärakenne. Väestö on Suomessa keskimäärin vanhempaa kuin esimerkiksi verrokkimaissa Norjassa ja Ruotsissa. Suhteutettuna väestön ikärakenteeseen Suomessa ei ole ollut merkittävää ylikuolleisuutta pandemiavuosina.
