Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta sote-palvelujen järjestämistä vuosittain maan eri alueilla. Asiantuntija-arviolla on merkittävä asema sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, sisäministeriön ja hyvinvointialueiden vuosittaisissa neuvotteluissa, joissa tarkastellaan kunkin alueen järjestämisvastuuseen kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien toteuttamista. Arvion merkitys varmasti korostuu tulevien aluevaalien takia.
Kuten on jo aikaisemmin uutisoitu, on moni kunta hyötynyt valtion maksamista koronatuista. Se näkyy myös Pirkanmaalla. Valtion myöntämät koronatuet paransivat alueen kuntien taloudellista tilannetta. Suurimmassa osassa kuntia velkaantuneisuus ylitti kuitenkin 50 prosenttia, mikä heikentää niiden mahdollisuuksia selviytyä velkojen takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kuntien asukaskohtaiset sote-investointimenot olivat maan kolmanneksi suurimmat, mikä voi viitata mm. kiinteistöjen merkittävään korjausvelkaan tai alueen järjestäjien pyrkimyksiin turvata nykyinen palveluverkko ja lähipalvelut. Väestörakenteen muutos ja erityisesti väestökehityksen polarisaatio haastavat palveluverkon suunnittelua.
Tulevina vuosina Pirkanmaalla soten järjestämistä on haastamassa myös kuntien taloudellinen kantokyky, väestönkasvusta johtuva palvelutarpeiden kasvu sekä muun muassa hoitajamitoitusta ja hoitoon pääsyä koskevien lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen.
Sairaanhoitopiirin taloustilanne on heikentynyt merkittävästi. Reilusti negatiivinen tulos lisää jäsenkuntien painetta taseen alijäämien kattamiseen ennen hyvinvointialueeseen sulautumista. Tays Uudistamisohjelman toimeenpano jatkaa uusien rakennusinvestointien sarjaa seuraavat 10–20 vuotta. Kiihkeä investointitahti heikentää tulevan hyvinvointialueen mahdollisuuksia perustason rakennusinvestointeihin.
Pienet käyttökustannukset
Sen sijaan sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset olivat maan pienimmässä kolmanneksessa. Myös erikoissairaanhoidon kustannuskasvu on maan pienimpiä. Tulevaisuutta ajatellen alueella on potentiaalia vielä keventää sosiaalihuollon palvelurakenteita.
Sote-henkilöstön rekrytointi on vaikeutunut maan yleistä kehitystä mukaillen. Tilanne heijastuu palvelujen järjestämiseen hyvin laaja-alaisesti. Työllisten kokonaismäärässä oli kuitenkin nähtävissä kasvua monessa ammattiryhmässä.
Palvelujen saatavuuden alueellisesta yhdenvertaisuudesta ei ole täysin aukotonta kokonaiskuvaa. Käytettävissä olevan tietopohjan perusteella sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa on nähtävissä eroja alueen sisällä. Nämä johtuvat pääasiassa järjestämisvastuun hajautuneisuudesta. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus on alueen järjestäjien yhteinen, strateginen tavoite. Pisimmällä yhtenäistämisessä alue on ikääntyneiden palveluissa ja vammaispalveluissa. Palvelutuotantoyhteistyön suunnittelu yhdessä kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa kuvastaa monitoimijuuden vahvistumista.
Kattavan kokonaiskuvan muodostaminen eri väestöryhmien tilanteesta ei vielä ole mahdollista. Käytettävissä olevan tiedon pohjalta on kuitenkin nähtävissä merkittäviä kuntakohtaisia eroja väestön hyvinvointia selittävissä tekijöissä, kuten koulutustasossa, taloudellisessa toimeentulossa ja sairastavuudessa. Tämä voi kuvastaa mm. hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimien vaihtelevaa tasoa.
