Tiedustelulainsäädäntö on parantanut viranomaisten kykyä suojata kansallista turvallisuutta
Nykyinen tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan 1.6.2019. Lainsäädännön pääasiallinen tavoite on kansallisen turvallisuuden suojaaminen huomioiden sekä perustuslaista että Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista johtuvat vaatimukset.
Uusien tiedustelutoimivaltuuksien tultua voimaan tiedonhankinta kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen kohdistuvista uhkista on tehostunut. Tiedustelulainsäädäntöä koskeva selonteko hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa tänään ja sen mukaan lainsäädäntö on parantanut viranomaisten kykyä suojata Suomen kansallista turvallisuutta.
Sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape kertoi selonteon tiedotustilaisuudessa, että esiin on noussut muutamia seikkoja, jotka vaativat tarkempaa huomiota, mutta konkreettisia ehdotuksia lakimuutoksiin asti ei ole tehty, koska lain soveltamisaika on ollut vielä melko lyhyt.
Kysymyksiä on herännyt suojelupoliisin tarpeesta saada rikkoa perustuslain suojaa kotirauhalle sekä esimerkiksi sosiaaliviranomaisten velvollisuutta toimia tiedonantajana vaikkapa lastensuojeluun liittyen. Näitä asioita tullaan Knapen mukaan pohtimaan kun lain soveltamisesta on saatu enemmän kokemusta.
Eri ministeriöiden edustajat korostivat medialle valvonnan merkitystä. Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävänä on toimia siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan parlamentaarisena valvojana. Myös oikeuskansleri valvoo tehtävässään perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista saamiensa kantelujen ja omien havaintojensa pohjalta
