Tuore tutkimus paljastaa lähisuhdeväkivallan hurjan hintalapun

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Jyväskylän yliopiston ja Tilastokeskuksen tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin naisten ja miesten kokemaa lähisuhdeväkivaltaa ja sen kustannuksia Suomessa vuosina 2015–2020.

-Lähisuhdeväkivallan muusta väkivallasta erottaa se, että väkivalta kohdistuu läheiseen henkilöön, joka voi olla puoliso, kumppani, entinen kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen, erikoistutkija Johanna Hietamäki THL:ta kertoo AlfaTV Uutisille.

Nuorten naisten vastaukset huolestuttavat

Tutkimustulosten mukaan sekä aikuiset naiset että miehet kokevat lähisuhdeväkivaltaa Suomessa, mutta naiset raportoivat sitä enemmän. Naiset raportoivat kokevansa miehiä enemmän varsinkin seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa.

Hietamäki on erityisen huolissaan tuloksista, jotka kertovat 16–17-vuotiaiden nuorten naisten kokemasta parisuhdeväkivallasta, joka on yksi lähisuhdeväkivallan muoto.

-Luvut olivat yllättävän korkeita ja toki myös huolestuttavia, ne eivät anna ainakaan viitteitä siitä, että väkivalta olisi vähenemässä, että Hietamäki toteaa.

Miehistä tutkimuksessa ei saatu riittävän kattavaa otosta terveydenhuollon kustannusten arvioimiseksi, tutkimus toi kuitenkin tietoa esimerkiksi miesten kokeman lähisuhdeväkivallan muodoista. Miehet kokivat kaikkia lähisuhdeväkivallan muotoja, mutta raportoivat vain henkistä väkivaltaa yhtä paljon kuin naiset.

150 miljoonan hintalappu on vain osatotuus

Hietamäki kertoo, että lähisuhdeväkivallan uhrit käyttävät tutkimuksen mukaan muuta väestöä enemmän terveydenhuollon, sosiaalialan sekä oikeudellisia palveluita, ja juuri sinne kertyy yhteiskunnalle lisäkustannuksia. Esimerkiksi Lapsuudessa koettu väkivalta näkyy 50 prosenttia korkeampina sosiaali- ja oikeuspalveluiden kustannuksina aikuisuudessa.

Tarkin euromääräinen summa tutkimuksessa pystytiin antamaan terveydenhuoltoa koskevista kustannuksista.

-Naisista, jotka kokevat parisuhdeväkivaltaa, heidän terveydenhuollon kustannuksensa ovat noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä koskee vain fyysisen väkivallan kustannuksia, Hietamäki sanoo.

”Väkivallasta ei kerrota, koska kukaan ei kysy”

Hietamäen mukaan sosiaalialalla, terveyspalveluissa ja erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa tarvitaan uusia käytäntöjä. Erityisen tärkeää olisi opastaa, miten lähisuhdeväkivallasta tulee kysyä.

-Tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmiset eivät kerro väkivallasta, koska kukaan ei ole kysynyt siitä heiltä, Hietamäki kiteyttää.

THL:n verkkosivuilta löytyy ohje kolmesta kysymyksestä:

-Nämä seulontakysymyksen koskevat sitä, onko henkilö elämänsä aikana kokenut väkivaltaa lähisuhteissa, vaikuttaako väkivalta yhä terveyteen, hyvinvointiin ja elämäntilanteeseen. Kolmas kysymys koskee sitä, kokeeko ihminen väkivaltaa tällä hetkellä, Hietamäki kertoo.

Jos johonkin näistä kysymyksistä vastaa myöntävästi, sen jälkeen seuraa vielä tarkemmat kartoittavat kysymykset.

 Tutkimuksessa ehdotetaan myös lakimuutosta, joka toisi alueille ja mahdollisesti isoihin kaupunkeihin väkivaltatyön koordinaattorit ja hänen ympärilleen moniammatillisen työryhmän.