Turvallisuusselonteko eduskunnalle keskiviikkona – näin käsittely etenee

Kansanedustajat viettävät tämän viikon istuntovapaata, kun tiistaille jätetty varaus täysistunnosta peruttiin.

Politiikan kiireiset viikot kuitenkin jatkuvat, sillä hallitus jättää uuden turvallisuuspoliittisen selonteon eduskunnalle keskiviikkona. Virallisesti kyse on “turvallisuusympäristön muutosta koskevasta ajankohtaisselonteosta”.

Vaikka selonteko saapuu eduskuntaan jo tällä viikolla, istuntovapaan ja pääsiäisen vuoksi sen käsittely eduskunnassa alkaa vasta ensi viikolla lähetekeskustelulla keskiviikon täysistunnossa.

Itse selonteon sisältö on joka tapauksessa julkinen jo täällä viikolla sen jälkeen kun se on saapunut eduskuntaan.

Vaikka itse selonteko ei suoraan ota kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, samassa täysistunnossa käsitellään myös kolme kansalaisaloitetta, joista kaksi koskee Natoon liittymistä ja yksi jalkaväkimiinakiellosta irtautumista.

Näillä näkymin koko keskiviikon täysistunto on varattu vain selonteon ja kansalaisaloitteiden käsittelyyn.

Lähetekeskustelun jälkeen selonteko jakautuu useamman eri eduskunnan valiokunnan käsiteltäväksi. Näistä yksi valiokunta on niin sanottu vastuuvaliokunta, joka tekee asiasta mietinnön muiden valiokuntien lausuntojen perusteella.

Kyseiset valiokunnat päätetään keskiviikon lähetekeskustelun päätteeksi.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) arveli aiemmin AlfaTV Uutisille, että “varmoja valiokuntia” ovat ainakin ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta, mutta laajan asiakokonaisuuden vuoksi selontekoa käsitellään “hyvin todennäköisesti” myös talousvaliokunnassa, maa- ja metsätalousvaliokunnassa, hallintovaliokunnassa sekä EU-politiikkaa käsittelevässä suuressa valiokunnassa.

Kukin valiokunta järjestää ennen lausuntonsa valmistumista asiantuntijakuulemisia, jotka venyttävät selonteon käsittelyaikaa eduskunnassa.  Useiden kymmenien kuultavien joukossa on esimerkiksi virkamiehiä ja tutkijoita.

– Kuulemisissa saadaan vaikkapa huoltovarmuudesta sellaista luottamuksellista tietoa, jota ei voi varsinaisessa selonteossa avata kuin yleisperiaatteen tasolla, Vanhanen kuvaili.

Kun vastuu- eli mietintövaliokunta on saanut muiden valiokuntien eli lausuntovaliokuntien lausunnot, sen mietintö menee suureen saliin uuteen täysistuntoon, joka lopuksi hyväksyy selontekoa koskevan kannanoton.

Jos kannanoton sisällöksi tehdään mietinnöstä poikkeava, kannatusta saanut esitys, kansanedustajat äänestävät asiasta.

Lopulta, kun kannanotto on saatu eduskunnassa hyväksyttyä, sen annetaan valtioneuvostolle tiedoksi eduskunnan kirjelmänä.

Puhemies Vanhanen arvioi aikaisemmin, että selonteon eduskuntakäsittelyyn menevää aikaa ei pysty tarkasti ennustamaan.

– Luulen, että huhtikuussa tai toukokuussa se menee (läpi) eduskunnassa.

Vaikka eduskunnan prosessi voi olla hidas, se ei estä Suomea tekemästä tarvittaessa ripeitäkin päätöksiä mahdollisen Nato-jäsenyyden suhteen.

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta eli TP-UTVA voi esittää Suomen Nato-hakemuksen jättämistä, vaikka eduskunta ei olisi saanut selonteon käsittelyä loppuun.

Eduskuntaan on myös perustettu seurantaryhmä selonteon käsittelyn ajaksi. Se koostuu eduskunnan puhemiehistä sekä eduskuntapuolueiden puheenjohtajista ja eduskuntaryhmien puheenjohtajista Ano Turtiaisen Valta kuuluu kansalle -puoluetta lukuunottamatta.

Seurantaryhmä piti ensimmäisen kokouksensa kaikessa hiljaisuudessa viime torstaina eduskunnan kyselytunnin jälkeen, eikä sen sisällöstä ole annettu tietoja julkisuuteen.

AlfaTV Uutisten tietojen mukaan kyseessä oli vasta eräänlainen järjestäytymiskokous, jossa käytiin läpi prosessia eikä varsinaisia asiasisältöjä.