Tutkija: Tämä on koronaepidemian tuhannen taalan kysymys

Jonotusta koronarokotukseen Helsingissä 30. kesäkuuta 2021. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Helsingin yliopiston tutkija, evoluutiobiologi Tuomas Aivelo arvioi, että vielä ei tiedetä, kuinka vaarallisena koronavirus jää yhteiskuntaan.
Ylen radion Ykkösaamussa häneltä kysyttiin, että kun koronavirus jää pysyvästi elämään, niin kuinka usein  suomalaisia pitäisi tehosterokottaa.
– Riippuuu siitä, kuinka nopeasti evoluutiota taphtuu. Tuhannen taalan kysymys on, kun mennään tästä kymmenen vuotta eteenpäin, että mikä on tautitaakka. Onko niin, että  kun saadaan lisää rokotuksia ja tartuntoja, niin taudista  tulee kuin flunssaa aiheuttavat koronavirukset eli suhteellisen vaaraton vai onko niin, että se tautitaakka jää sellaiselle tasolle kuin esimerkiksi influenssassa on, eli että se olisi merkittävä tappava tauti.
Jos koronasta jää vaarallisempi versio, joka vertautuu influenssaan, Aivelon mukaan suomalaista tehohoidon kapasiteettia olisi nostettava.
– Suomealainen tehotoitokapasiteetti on mitoitettu niin, että kestämme keskivaikeita influenssajaksoja, Aivelo muistuttaa.
Hän näkisi tarpeellisena, että talveen mennessä voitaisiin hyväksyttää myös alle 12-vuotaiaiden rokottaminen.
Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti luonnehtii Suomen nykyistä koronatilannetta kohtuulliseksi. Sekä Vapalahti että Aivelo ovat kuitenkin sitä mieltä, että rajoituksia olisi pitänyt purkaa portaittain eikä kertarytinällä.
– Ei ole hämmästyttävää, että kun vielä on 1,5 miljoonaa, jolla ei ole rokotetta, niin siinä riittää väkeä, eli epidemia pystyy kiertämään, Vapalahti muistutti.

Toimitus

Toimitus