Tutkija: Turkki voi viivyttää Suomen Nato-jäsenyyttä jopa vuosia – “näyttää umpikujalta”
Vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ei anna Suomen ja Turkin välisestä suhteesta ruusuista kuvaa:
– Suomen ja Turkin väliset suhteet ovat ongelmallisessa tilanteessa, koska Suomen johto ei tarkalleen tiedä, mitä Turkki haluaa, ja miksi tähän tilanteeseen on päädytty, Alaranta tiivistää.
Alaranta korostaa AlfaTV Uutisille, että tilanne on ongelmallinen myös laajemmin koko Naton kannalta Turkin harjoittaman politiikan vuoksi.
”Ei pelkkää sisäpolitiikkaa”
Turkissa on vuosi aikaa vaaleihin, presidentin kannatus on ollut viime aikoina hiipumaan päin, maassa on kova inflaatio ja paljon tyytymättömyyttä.
– Tietyllä tavalla Turkin politiikka heijastelee Erdoğanin tarvetta koota häntä tukevat kansallismieliset rivit yhteen. Tällä ulkoisella voimannäytöllä saadaan kansan syvien rivien huomiota pois talousahdingosta, Alaranta kuvaa.
Alaranta muistuttaa, että Turkin toiminnassa on kyse myös sisäpolitiikasta mutta ei pelkästään siitä.
Alarannan mukaan on toistaiseksi vaikeaa sanoa, kuinka pitkään Turkki voi jatkaa viivytystaktiikkaansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten suhteen:
– Sanoisin, että voi mennä kuukausista jopa vuosiin. Aikahaarukka on laaja siksi, että tässä on niin monta liikkuvaa osaa. Turkin ehdot Suomelle ja Ruotsille alkavat olla sellaisia, että niiden päässä ei näy muuta kuin umpikuja, Alaranta toteaa.
Millainen rooli on Yhdysvalloilla?
Alarannan mukaan Turkin vaatimukset siitä, että Suomen ja Ruotsin tulisi muuttaa lainsäädäntöään ei tule tapahtumaan.
– Seuraava vaihe on se, että kun neuvotteluprosessi kriisiytyy Suomen ja Ruotsin välillä, Yhdysvaltojen on jossakin vaiheessa puututtava tähän voimakkaammin ja nekään neuvottelut eivät ole helppoja eivätkä lyhyitä. Vaarana on siihen on, että tämä venyy todella pitkäksi.
Yhdysvallat voisi Alarannan mukaan periaatteessa ratkaista kiistan tekemällä jonkin todella suuren kaupankäynnin Turkin kanssa niin, että Turkin johto katsoisi, että nyt heidän intressejään on otettu niin vahvasti huomioon, että blokkaamista ei kannata harjoittaa pidempään. Alaranta näkee kuitenkin Yhdysvaltojen mahdollisen puuttumisen olevan jossain hyvin kaukana tulevaisuudessa.
Mistä Suomi neuvottelee?
Mistä Suomi sitten voisi neuvotella Ruotsin kanssa? Alarannan mukaan Turkin listalla olevista asioista asevientikielto olisi voinut olla sellainen asia, josta olisi voitu neuvotella, jos Turkki olisi todella halunnut edetä neuvotteluissa.
– Nyt kuitenkin Turkin viranomaiset ilmoittivat eilen kotimaan päässä, ettei se tule missään nimessä riittämään, että Suomi ja Ruotsi luopuisivat asevientikiellosta. Ja sitten tullaankin näihin, käytännössä mahdottomiin vaatimuksiin, Alaranta sanoo.
Turkin oikeuslaitos ei ole riippumaton – vankiloissa kidusta
Turkki kohtelee terroristeiksi epäiltyjä rankalla kädellä, ja siksi Alaranta peräänkuuluttaa luovutuksiin liittyen todella kovaa näyttöä:
– Kyllä siellä vaarana on, että henkilöt saavat paitsi hyvin pitkiä vankeustuomioita, myös kidutusta esiintyy Turkin vankiloissa varsinkin YPG:n ja PKK:n jäsenten osalta, Alaranta kertoo.
Turkin oikeuslaitos on Alarannan mukaan kovan poliittisen paineen ja moukaroinnin alla:
– Se ei ole missään nimessä riippumaton. Vaara siitä, että tulee täysin epäoikeudenmukaisia ja kohtuuttomia tuomioita, on hyvin suuri, Alaranta sanoo.
