Tutkimus: Hedelmöityshoidoilla syntyneillä kohonnut riski mielenterveysongelmille teini-iässä

Helsingin yliopiston ja University College Londonin (UCL) juuri julkaistussa tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla kaikkia Suomessa vuosina 1995–2000 syntyneitä lapsia ja verrattiin hedelmöityshoidoilla syntyneiden lasten teini-iän hyvinvointia ilman hoitoa alkunsa saaneisiin lapsiin, Helsingin yliopisto kertoo tiedotteessaan. Hedelmöityshoitojen avulla syntyneet lapset voivat tutkimuksen mukaan aikuisuuden kynnyksellä keskimäärin hyvin, mutta mielenterveysongelmat ovat heillä muita nuoria yleisempiä.

Hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden nuorten todennäköisyys saada mielenterveysdiagnoosi 16–18 -vuotiaana oli 10 prosenttia, kun vastaava todennäköisyys muilla nuorilla oli 9 prosenttia. Lievästi kohonnut riski autismikirjon häiriöihin tunnettiin jo aiemmin, mutta tässä tutkimuksessa hedelmöityshoitojen avulla syntyneillä havaittiin lisäksi suurempi riski masennukseen ja ahdistuneisuuteen.

– Kyseessä on ensimmäinen hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden lasten myöhempää hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tarkasteleva tutkimus, ja tuloksemme korostavat perhetaustan ja sosiaalisten tekijöiden merkitystä, sanoo apulaisprofessori Alice Goisis University College Londonista.

Hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden lasten vanhemmat ovat keskimääräistä vanhempia, koulutetumpia ja korkeampituloisia. Ensimmäiset koeputkihedelmöityksen avulla syntyneet lapset ovat ehtineet vasta neljänkymmenen vuoden ikään, ja hedelmöityshoitojen mahdollisista pitkän aikavälin vaikutuksista on toistaiseksi saatavilla niukalti tietoa.