Tutkimus: Laulujoutsenkannan kasvu ei uhkaa sorsia – yhteiselo auttaa molempia lajeja
Laulujoutsenen paluu sukupuuton partaalta yleiseksi pesimälinnuksi on yksi suomalaisen luonnonsuojelun menestystarinoista, Helsingin yliopisto muistuttaa tiedotteessaan. Muiden sorsien taantuessa monet ovat alkaneet epäillä joutsenen valtaavan tilaa muilta. Lisäksi kansalliset vesilintuseurannat osoittavat monien Suomen sorsalajien vähentyneen sitten 1980-90-luvun.
Helsingin yliopiston tuore, yli 900 järvellä tehty pitkäaikaistutkimus kuitenkin osoittaa, että joutsenten ja sorsien yhteiselo samoilla järvillä on edullista myös sorsille. Sorsakannat ovat säilyneet parhaiten niillä järvillä, minne joutsen on levinnyt 1980-luvun jälkeen.
Toisin kuin sorsakannat, joutsen- ja hanhikannat ovat yleisesti ottaen kasvussa. Näiden suurten kasvinsyöjien kantojen kasvun takana ovat metsästysrajoitukset sekä talviaikaisen ravinnon saannin helpottuminen Euroopan viljelykasvien tuoton ja laadun paranemisen myötä, sekä syysvehnän viljelyn yleistyessä
– Kaikki sorsaryhmät ovat ylipäätään runsaimpia siellä, missä joutsenia tällä hetkellä esiintyy. Laulujoutsenen esiintyminen saattaakin heijastella vesistön laatua. Joutsen voisi toimia helposti havainnoitavana lippulaivalajina, ehdottaa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
