Tutkimus: Puunpoltto voi heikentää ilmanlaatua

Yksittäiset kotitaloudet voivat heikentää oman lähialueensa ilmanlaatua polttamalla puuta epäpuhtaasti eli tehottomasti, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta. THL selvitti ilman epäpuhtauksien ajallista ja alueellista vaihtelua puun pienpolttoa suosivalla pientalovaltaisella asuinalueella Kuopiossa talvikaudella 2020–2021. Mittaukset toteutettiin työnnettävän mittausvaunun avulla, eri viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. 

-Mittasimme hyvinkin suuria ilmansaastepitoisuuksia, jotka olivat yleensä lyhytaikaisia. Kuitenkin vähätuulisina pakkasiltoina pitoisuus pysyi suurena koko illan ajan. Näissä tilanteissa jopa yksittäisten talojen päästöt huononsivat oleellisesti lähialueen ilmanlaatua, kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi. 

Vaikka tutkimuksen tulokset koskevat talvikautta, puunpoltto aiheuttaa päästöjä ja terveyshaittoja myös muina vuodenaikoina erityisesti tiheästi asutuilla seuduilla ja tyynellä säällä. 

Pienhiukkasia kuin vilkkaasti liikennöidyllä tiellä Helsingissä 

Tutkimuksen mukaan ulkoilu rauhallisella pientaloalueella voi johtaa jopa yhtä suureen ilmansaastealtistumiseen kuin kävely vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella. 

-Mittasimme, että palamisprosesseissa ilmaan vapautuvan mustan hiilen pitoisuus oli tutkimusalueella lauantai-iltana jopa 5 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa. Se on paljon, kun tiedetään, että vuonna 2020 Helsingissä Mannerheimintien ilmanlaatuaseman suurin mustan hiilen tuntipitoisuus oli 7 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, Yli-Tuomi sanoo. 

Kuopion kaupungin ympäristötarkastaja Mikko Sokuran mukaan vuonna 2021 puun pienpolton vaikutus näkyi melko selvästi Kuopion ja Siilinjärven pientaloalueilla sijaitsevilla ilmanlaadun mittausasemilla. 

-Puun pienpoltto kohotti nimenomaan terveydelle haitallisten pienhiukkasten pitoisuuksia. Jotta puuta polttaessa ilmaan vapautuisi mahdollisimman vähän terveydelle ja ilmastolle haitallisia yhdisteitä, puuta tulisi polttaa mahdollisimman puhtaasti etenkin tiheästi rakennetuilla asuinalueilla. 

-Haittojen minimoimiseksi erityistä huomiota kannattaa kiinnittää omiin polttotapoihin puukiuasta lämmittäessä, sillä juuri kiukaiden päästöt kasvavat helposti suuriksi. Varaaviin takkoihin verrattuna kiukaissa tarvitaan suuri hetkellinen polttoteho. Kiukaiden rakenne on kuitenkin melko yksinkertainen ja alhaisen hyötysuhteen takia polttopuuta kuluu paljon saatavaan hyötyyn verrattuna. Puhtaamman polttotavan opetteleminen kannattaa myös taloudellisesti, sillä päästöt ovat hukattua energiaa.

Näin voit polttaa puuta puhtaammin: 

tuo puut sisään 1–2 vuorokautta etukäteen 

poista tuhkat ja avaa pelti 

tarkista, että hormi vetää, tarvittaessa lämmitä hormi nuohousluukun kautta esimerkiksi lämpöpuhaltimen tai hiustenkuivaajan avulla tai polttamalla pieni määrä sanomalehteä 

huolehdi, että huoneeseen tulee tarpeeksi korvausilmaa 

polta vain kuivaa ja puhdasta puuta – ei roskia, ei käsiteltyä puuta 

käytä ensimmäiseen pesälliseen pieniä puita, halkaisija noin 5 cm, lado puut ilmavasti 

jätä vähintään 1/3 tulipesän korkeudesta tyhjäksi 

sytytä päältä, ellei tulisijavalmistaja toisin ohjeista

säädä palamisilma riittäväksi, vältä kitupolttoa

lisää puita vasta, kun entiset ovat palaneet lähes hiillokselle

lisää vain isoja halkoja, ympärysmitaltaan noin 30 cm, lado ne tiiviisti

vältä turhaa tulen kohentamista

sulje hormipelti vasta, kun tulipesässä ei ole enää hehkuvia kekäleitä

käytä tulisijaasi valmistajan ohjeiden mukaan. 

Päästöjen muodostumista ja siten altistumista puunsavulle voi vähentää myös käyttämällä korkealla hyötysuhteella toimivaa takkaa tai uunia sekä nuohoamalla tulisijan säännöllisti. Lisäksi tehokkaalla tuloilman suodatuksella voi vähentää puun poltosta syntyvien savujen pääsyä ulkoa sisätiloihin. 

Millaisia terveyshaittoja hiukkasista? 

Puunpoltosta syntyvät hiukkasten korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa oireita jo lyhytaikaisessa altistumisessa. Yleisimpiä haittoja ovat ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä.
Pitkäaikainen, useita vuosia tai vuosikymmeniä, kestävä altistumien kasvattaa riskiä sairastua kroonisiin sydän- ja hengitystiesairauksiin. Lisäksi korkeat päivittäiset pitoisuustasot on yhdistetty väestötason tutkimuksissa hengityselin- ja sydänsairauksiin liittyviin kuolemiin.

Jari Mäkäräinen

Jari Mäkäräinen