Ukraina antoi pois ydinaseensa – missä turvatakuut nyt?
Kylmän sodan lopussa maailman kolmanneksi suurin ydinasevalta ei ollut Britannia, Ranska tai Kiina. Se oli Ukraina, kertoo New York Times tuoreessa jutussaan. Ukraina luopui kaikista ydinaseistaan. Sen piti saada vaihtokaupassa pitävät turvatakuut Venäjältä, Yhdysvalloilta ja usealta muulta maalta. Nyt Ukrainassa kadutaan huonoksi osoittautunutta vaihtokauppaa.
Ukraina aikanaan ”peri” noin 5000 ydinasetta kun Neuvostoliitto hajosi. Mukana oli myös pitkän matkan ohjuksia, joiden taistelukärkiin voitiin sijoittaa jopa vetypommeja.
Aikanaan Ukrainan ydinasearsenaalin purkamista pidettiin aseistariisunnan riemuvoittona. Vaikka jo silloin asiantuntijat sekä Yhdysvalloista että Ukrainasta pitivät ratkaisua pitkällä tähtäimellä harkitsemattomana. Moni näki, että ydinaseet ovat ainoa varma tapa estää Venäjän aggressiot.
Budapest ei taannutkaan mitään
Nyky-Ukrainalla ei ole tietenkään juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia ryhtyä uudestaan ydinasevallaksi, mutta ajatus ja varsinkin jälkiviisaus 90-luvun päätöksiin on noussut esiin Ukrainassa yhä useammin, kertoo New York Times.
Lehden haastattelema entinen puolustusministeri Andriy Zahorodniuk kertoo että Ukraina antoi aseensa pois ilmaiseksi.
-Nykyään kun meille tarjotaan sopimusta allekirjoitettavaksi, tiedämme paremmin ja vastaamme, että kiitos vain, noita on nähty ennenkin.
Lehden haastattelema ukrainalainen Harvardin yliopiston turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mariana Budjeryn katsoo, että Ukrainassa romantisoidaan mennyttä.
-Ei meillä ole ydinaseita takaisin haluavaa politiikkaa, mutta sellaista henkeä on ilmassa, että aikanaan meillä oli ydinaseet ja katsokaa miten kävi kun luovuimme niistä. Tunnetaan katumusta mutta ennenkaikkea sitä, että meitä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti.
Lehden mukaan Ukraina harkitsi vuonna 1993 ottavansa kaikki maassa olevat entisen Neuvostoliiton ydinaseet hallintaansa. Sen sijaan maa suostui vaihtoehtoon, jossa sille luvataan raudanlujat turvallisuustakeet vastineeksi ydinaseista luopumisesta. Sellaiset takeet oli sopimuksessa, jonka Venäjä, Yhdysvallat ja Ukraina allekirjoittivat vuonna 1994 Moskovassa. Sitoumusta laajennettiin samana vuonna ns. Budapestin sopimuksella (Budapest Memorandum), jossa Ukrainan kanssa samanlainen sopimus tehtiin myös Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa. Sopimuksessa luvattiin ettei yksikään allekirjoittajavaltio käytä voimaa tai uhkaa sellaisella Ukrainaa ja että Ukrainan rajoja kunnioitetaan. Sopimuksen mukaan tällaisessa tilanteessa allekirjoittajamaat myös sitoutuivat hakemaan YK:n turvallisuusneuvoston apua.
Kiovassa katsottiin, että se on saanut sitovat takeet turvallisuudestaan Yhdysvaltain senaatin ratifioiman sopimuksen kautta ja niinpä viimeiset ydinaseet lähtivät Ukrainan maaperältä vuonna 1996.
Silloin ei tietenkään nähty Vladimir Putinin nousemista valtaan eikä sitä miten hän tulee suhtautumaan tällaisiin sopimuksiin. Putinhan totesi Krimin valtaamisen jälkeen ettei sopimuksella ole merkitystä ja ettei Venäjä ole luvannut Ukrainalle alueellista koskemattomuutta.
Oma ydinase ei realismia
Krimin tapahtumien jälkeen puheet omasta ydinaseesta Ukrainassa ovat lisääntyneet. Mielipidetiedusteluissa ydinaseen kannatus on lisääntynyt ja viime vuonna maan Saksan suurlähettiläs Andriy Melnik ilmoitti (tosin vastoin hallituksensa virallista kantaa) että Ukrainan tulisi hankkia ydinase, mikäli sitä ei oteta Naton jäseneksi.
New York Timesin haastattelema washingtonilaisen aseistariisuntajärjestön johtaja Daryl G. Kimball piti tilannetta ikävänä aseistariisunnan kannalta.
-Mikäli diplomaattiset keinot Ukrainan kriisissä eivät onnistu, on meillä edessä tilanne, jossa ydinasemaat voivat kiusata maita, joilla ydinaseita ei ole. Näin porkkana aseistariisumisen suhteen katoaa ja maailman iranit ja saudiarabiat ajetaan hankkimaan omat ydinaseet.
Tokihan Ukrainan kohdalle tilanne on sekin, että kaikenlainen tuki ja sympatia sille loppuisi todennäköisesti hyvin pian, mikäli maa onnistuisi hankkimaan oman ydinaseen.
