Ukraina tuntuu myös Bosnia-Hertsegovinassa – ihmiset puhuvat jälleen sodasta

Ihmiset puhuvat taas sodan mahdollisuudesta Bosnia-Hertsegovinassa, YK:n korkea edustaja Bosnia-Hertsegovinassa Christian Schmidt sanoo Bosnian tilannetta käsittelevässä tilaisuudessa eilen keskiviikkona. Hänen mukaansa vaarana ovat välikohtaukset, jotka saattavat tulehduttaa tilannetta entisestään.

On kulunut 26 vuotta siitä, kun maahan saatiin rauha pitkän ja verisen sisällissodan jälkeen. Bosnia-Hertsegovina on jaettu kahteen osaan: serbienemmistöiseen Serbitasavaltaan ja Bosnia-Hertsegovinan federaatioon, jossa suurimmat etniset ryhmät ovat kroaatit ja Bosnian muslimit.

Schmidtin mukaan Serbitasavalta on viime aikoina koventanut sanavalintojaan ja toimiaan perustuslain heikentämiseksi. Näihin toimiin kuuluvat esimerkiksi yritykset tehdä kansalliset lait soveltumattomiksi. Se taas tarkoittaisi, että Serbitasavalta vetäytyisi maan puolustusvoimista ja perustaisi omansa.

Serbien oman armeijan on pelätty johtavan uuteen väkivallan kierteeseen.

-Ukrainan sota, joka ei ole kovin kaukana, on muistutus siitä, että jopa tällä vuosisadalla uusi sota Euroopan maaperällä ei ole mahdottomuus, Schmidt sanoo.

Schmidt painotti, että kansainvälisen yhteisön täytyy puolustaa rauhansopimusta ja maan kansallisuuksien oikeuksia eikä muutoksia perustuslakiin voida tehdä yksipuolisesti.

Voitonpäivän juhlia ja rauhanturvaajia

Serbitasavallan johto on venäjämielistä ja monet kansalaisista ja sisällissodan veteraanijärjestöistä ovat osoittaneet tukensa Venäjälle. Sekä Serbitasavallassa että rajan takana Serbiassa juhlittiin näyttävästi tänäkin keväänä venäläistä voitonpäivää. Serbian pääkaupungissa Belgradissa voitonpäivän paraatissa oli näyttävästi esillä myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin kuva ja sodan Z-symboli.

Silti maan puolustusministeri painotti, että Serbian tulevaisuus on Euroopan unionissa.

Asiantuntijoiden mukaan myös Bosnian Serbitasavallalla on Venäjän hiljainen tuki.

Bosnia-Hertsegovinan tilanteen tulenarkuutta kuvaa hyvin se, että Venäjän hyökätessä Ukrainaan, Euroopan unioni päätti lähettää lisää rauhanturvaajia Bosniaan.

-Kansainvälisen turvallisuustilanteen heikkenemisellä on potentiaalinen mahdollisuus levittää epävakautta Bosnia-Hertsegovinaan, EU-joukot kirjoittivat tiedotteessaan.

Kuukausien poliittinen kriisi

Bosnia haluaa virallisesti liittyä Natoon, mutta Serbitasavalta haluaa pysyä Naton ulkopuolella eikä ole halunnut ottaa kantaa Ukrainan sotaan suoraan.

Bosnia-Hertsegovinan edustaja Šefik Džaferović oli Schmidtin kanssa samaa mieltä siitä, että hänen maansa on syvässä poliittisessa kriisissä. Kriisi on jatkunut jo kymmenen kuukauden ajan.

Hänen mukaansa kriisin syynä on separatistiset uhat, kansallisten instituutioiden ulossulkeminen ja muut Serbitasavallan toimet.

Džaferovićin mukaan Bosnia-Hertsegovinalla ei ole riittäviä keinoja tilanteen hoitamiseksi ja pyysi kansainvälistä tukea. Hän korosti, että Ukrainan sodan seuraukset tuntuvat hyvin vahvoina Bosniassa.

Ariel Huuhtanen

Ariel Huuhtanen