Ukrainan Nato-optiota sulatetaan? – kansanedustaja rauhoittelee: “Suomi lähempänä Natoa”
Ukraina ei ole suomettumassa, vaikka se tekisi turvallisuutensa kannalta omat ratkaisunsa, sanoo puolustusvaliokunnan jäsen Mika Kari (sd.) AlfaTV Uutisille.
Ukrainan Iso-Britannian suurlähettilään uutisoitiin aikaisemmin tänään sanoneen, että Ukraina saattaisi luopua Nato-optiostaan, jotta rauha säilyisi. Sittemmin hän on selventänyt puheitaan. Ukraina on hänen mukaansa valmis myönnytyksiin, mutta ne eivät koske Natoa.
Pyrkimys Naton ja Euroopan unionin jäseneksi on kirjattu Ukrainan perustuslakiin.
Puolustusvaliokunnan toinen jäsen Anders Adlercreutz (rkp) pitääkin ajatusta lähtökohtaisesti mahdottomana juuri siksi, että se on kirjattu perustuslakiin.
-Tämä on hypoteettinen tilanne, Adlercreutz korostaa.
Adlercreutz pohtii kuitenkin, että jos Ukraina tekisi jonkinlaisen myönnytyksen Venäjälle Naton suhteen, se olisi valitettava linjaus, koska se tulisi painostuksen seurauksena. Tai ainakin se voitaisiin niin tulkita, hän lisää.
Kari korostaa, että Ukraina tekee tilanteessa omat ratkaisunsa.
-Toivottavasti asiassa löytyy diplomaattinen tie, jolla ei olisi riskiä eskaloitua jollakin toisella tavalla, lisätä turvallisuusriskiä Euroopassa tai maailmalla.
Viime viikolla Ranskan presidentti Emmanuel Macron vieraili Moskovassa ja ehdotti Ukrainalle suomettumista eli taipumista suuren valtion tahdon edessä. Kari ei kuitenkaan tahdo nähdä suurlähettilään kommenttia suomettumisen kautta.
-Valtioille kuuluu itsemääräämisoikeus tässäkin tapauksessa, Kari sanoo.
-Suomettumisleiman antaminen 2020-luvulla ei anna kuvaa siitä, mihin Suomen puolustuspolitiikka on perustunut. Ne ovat olleet Suomen kansallisen päätöksen alaisia.
Ei voi verrata
Jos kuitenkin kävisi niin, että Ukraina syystä tai toisesta luopuisi ainakin toistaiseksi Nato-optiostaan, siitä voisi olla harmia Suomelle.
Adlercreutz spekuloi, että siinä tilanteessa Venäjän painostuskeinot ovat toimineet ja se madaltaa painostuskynnystä toisessakin tapauksessa.
Hän näkee Suomen ja Ukrainan tilanteessa myös eroja.
-Suomi on lähempänä Natoa kuin Ukraina. Suomi on Naton kumppani, joten meidän matkamme Nato-jäseneksi olisi mutkattomampi, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz katsoo, että Suomen kannalta on oleellista, ettei Nato-optiota kyseenalaisteta yleisellä tasolla.
-Natoon liittyminen on sitä haastavampaa, mitä kireämpi tilanne on. Asiaan pitäisi suhtautua pitkäjänteisimmin, kyse ei ole hetkellisestä tunnetason asiasta. Meidän täytyy kysyä itseltämme haluammeko olla Naton sisä- vai ulkopuolella.
Eikä liittyminen olisi Suomellekaan välttämättä helppo rasti.
-Liittymiseen saattaa liittyä ulkopuolelta masinoitu ilmapiiriä kiristävä toimi, Adlercreutz varoittaa.
Kari pohtii, ettei tällaisessa vaikeassa tilanteessa pidä lähteä laittamaan kärryä hevosen eteen ja lähteä spekuloimaan asioilla, joiden alkukaan ei ole selvästi nähtävillä.
– Turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä turvallisuuden rakentamista. Siihen sopii huonosti nopeat ennakoimattomat ratkaisut. Suomenkin tilanteessa on tehty, mitä on parhaaksi katsottu.
Kari on huolissaan siitä, mitä Euroopassa nyt tapahtuu.
-Olennaista on löytää rauhanomainen ratkaisu. Nyt merkit ovat todella huolestuttavia. Tällä viikolla eletään monella tavalla ratkaisun hetkiä.
