Ulkoministeri Haavisto: Nato-maat valmiit turvaamaan Suomen ”harmaan alueen”

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Suomi on saamassa todennäköisen Nato-jäsenyyshakemuksensa ajaksi turvaa. Suomessa on paljon puhuttu siitä, että miten Venäjä voisi uhata Suomea tilanteessa, jossa Nato-hakemus on lähetetty mutta Suomella ei ole vielä 5. artiklan turvatakuita. On puhuttu ns. harmaasta vyöhykkeestä.

Haaviston mukaan Nato-jäsenmaat olivat halukkaita viestimään tuestaan Suomelle mahdollisen hakemuksen aikana.

– Millaista tukea tarvitsette sinä ajankohtana (Nato-jäsenyyshakemuksen aikana). Tätä kysyttiin hyvin aktiivisesti, Haavisto sanoi Naton ulkoministerikokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa torstaina.

Hänen mukaansa Suomen mahdollisesti jättäessä Nato-hakemuksen moni jäsenmaa luultavasti kertoisi valmiudestaan antaa turvatakuut.

Haaviston mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys otettaisiin hyvin vastaan. Molemmat maat ovat huolehtineet itse hyvin puolustuksestaan ja tuovat siten vakautta Itämneren ympäristöön, Haavisto sanoi. Ministeri kertoi käyneensä lukuisia keskusteluja muiden ulkoministereiden, mukaan lukien USA:n Antony Blinkeinin kanssa.

Haavistolta itseltään kysyttiin omaa kantaa Natoon. Hän ei suoraan vastannut, mutta kertoi monipolvisesti, miten turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut ja Venäjän uhka kasvanut. Haavisto otti perusteluillaan käytännössä kantaa Naton puolesta.

– Venäjä saa kokoon 100 000:n armeijan ilman liikekannallepanoa, Haavisto luonnehti ja viittasi Ukrainan sotaan.

Hän myös totesi, että Venäjä näyttää olevan valmis ottamaan yhä suurempia riskejä operaatioisssaan.

AlfaTV Uutiset kysyikin ministeriltä, että miksi valtiojohto ei voi jo ensimmäisessä eduskunnan selonteossa ehdottaa jäsenyyttä, kun sen kanta vaikuttaa jo olevan selvä, eli Natolle myönteinen. Haavisto sanoi, että valtiojohto ottaa kantaa toisen selonteon yhteydessä.

– Tällainen on ollut ajatus rakenteesta tähän asti, että tämä ensimmäinen selonteko kuvaa turvallisuusympäristöä ja eduskunta pääsee siinä miettimään kantojaan. Aikataulu antaa mahdollisuuden puolueille päättää mahdollisesti muuttuneista kannoistaan Nato-option käyttöön tai Nato-jäsenyyteen. Ajatus on siis ollut, että voidaan tulla toisella selonteolla sitten, kun eduskunnan kanta tiedetään, Haavisto vastasi.

Ministerin mukaan Suomen jäsenyysprosessi kestäisi arviolta neljästä kuukaudesta vuoteen.