Vanhanen liennyttää keskustan uhkailuja jättää hallitus: “Jokaisella oma mielipiteensä” – video

Keskustan johdosta on taas viime aikoina kuulunut uhkailuja siitä, että puolue lähtee hallituksesta jos hallituksen talouskuri ei pidä keskustan haluamalla tavalla.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ilmoitti jo viime marraskuussa, että hänen johtamansa puolue ei tule olemaan hallituksessa, joka “keimailee” talouskurin hylkäämisen kanssa.

Hän toisti viestinsä viikonloppuna Ilta-Sanomien haastattelussa, jossa hän totesi, että “jos (hallituspuolueiden) suhde velkaan on liian erilainen, niin se on yhteen sovittamaton ristiriita”.

Ja keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen totesi puolestaan Suomenmaa-lehden haastattelussa, että “siihenkin pitää varautua, että keskusta lähtee”.

Keskustan entinen puheenjohtaja, entinen pääministeri ja viimeksi valtiovarainministerinä ennen Saarikkoa toiminut kansanedustaja Matti Vanhanen tyynnyttelee hieman puolueensa nykyjohdon tiukkoja ulostuloja.

– Se kertoo siitä, että keskustassakin on jokaisella edustajalla oma mielipiteensä ja käsityksensä. Talouskuri on keskustalle äärimmäisen tärkeä kysymys, Vanhanen toteaa diplomaattisesti.

Hän ei kuitenkaan halua sen tarkemmin kommentoida puoluekollegoidensa puheita.

– Meillä jokaisella on oma tapamme kertoa kuinka tärkeitä nämä kysymykset ovat.

Vanhanen kommentoi asiaa AlfaTV Uutisille ennen valintaansa eduskunnan uudeksi puhemieheksi tiistaina.

Puhemiehet eivät perinteisesti kommentoi aktiivisesti päivänpolitiikkaa.

Vanhanen ymmärtää, että hallituksen talouskuri on koronan takia ollut alunperin sovittua höllempää ja velkapainotteisempaa, mutta se ei voi hänenkään mielestään jatkua loputtomasti.

– Tässä koronaoloissa on elvytetty hyvin paljon ja otettu poikkeuksia siihen kehykseen, joka vaalikaudeksi sovittiin. Se ei tietenkään voi tarkoittaa sitä, että siitä (kehyksestä) lopullisesti luovuttaisiin, vaan kyllä 2023 pitää olla paluu normaaliin.

Katso Vanhasen haastattelu:

“Näkynyt koko vaalikauden ajan”

Vanhasen mielestä keskustan ja pääministeripuolue SDP:n näkemyserot valtion taloudenhoidosta eivät kuitenkaan eroa toisistaan täysin radikaalisti.

– Todella suuressa kuvassa minusta (niitä eroja) ei ole. Sen osoittaa korona-aika: meillä oli yhteinen käsitys siitä, millä tavalla sen aiheuttamaan maailman taloudelliseen muutokseen pitää reagoida. Reagoimme ajoissa oikea-aikaisesti, ja näyttää, että se on tehonnut.

Testi keskustan ja SDP:n taloussovun kestävyydestä on edessä seuraavaksi viimeistään huhtikuussa.

– Kevään kehysriihi näyttää sen, että onko pysyvämmin sama kanta vai onko eroja, Vanhanen sanoo.

Miksi sitten keskusta kipuilee (hallituksessa olemisesta) tällä hetkellä näin paljon?

– Viime eduskuntavaalien tuloksen pohjalta ei ollut helppo mennä muodostamaan  enemmistöhallitusta, ja se on näkynyt koko tämän vaalikauden ajan.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskustan äänimäärä romahti 7,3 prosenttiyksikköä edellisvaaleista ja puolue menetti 18 kansanedustajan paikkaa.

Tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy kipuiluun, vaan Vanhanen muistuttaa jälleen viiden puolueen yhdessä sopimasta hallitusohjelmasta.

– Me olemme määritelleet hallitusohjelmassa taloussäännöt ja pidämme tietysti kiinni hallitusohjelmasta.

Vielä 300 esitystä hallitukselta

Vanhasen mukaan hallitukselta on tulossa tällä vaalikaudella eli vuoden aikana vielä noin 300 erilaista lakiesitystä ja toistakymmentä selontekoa.

– Työntäyteinen vuosi on edessä. Talouden osalla kevään tärkein on vuoden 2023 kehys, mutta talouteen kytkeytyviä asioita ovat työllisyyspäätökset, samoin omalta osaltaan ilmastopäätökset, Vanhanen listaa.

– Niiden 300:n (hallituksen esityksen) joukossa on paljon sellaisia, jotka eivät suurta yleisöä kiinnosta, mutta esimerkiksi postilain muutos koskee meitä jokaista, samoin kiinteistöveron uudistus. Kuntakokeilua viedään eteenpäin ja kaivoslaki tulee varmasti keskusteluttamaan erittäin paljon.

Lähestyvät vaalit tulevat näkymään myös hallituksen työskentelyssä.

– Toisten mielestä kurinalainen talouspolitiikka miellyttää äänestäjiä, toisten mielestä on osallistuttava siihen aika yleiseen eurooppalaiseen keskusteluun, mikä on talouskurin ja velkaantumisen merkitys.

– Kokemus on se, että vuoden kuluttua talvella ja keväällä vaalit iskevät päälle todella vahvasti, joten hallituksen pitää saada kaikki vähänkään vaikeammat lakiesitykset tämän kevään ja syksyn aikana eduskuntaan.

Mölykuoro kuriin

Eduskunta aloittaa vuoden 2022 kevätistuntokauden tänään tiistaina kello 12 järjestettävillä eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten vaaleilla.

Nykyinen puhemies Anu Vehviläinen (kesk) ilmoitti tammikuussa ettei hän jatka puhemiehenä, joten keskusta esittää Vehviläisen tilalle ex-pääministeri Vanhasta.

Vanhanen toimi nykyisen vaalikauden aluksi jo vuoden ajan eduskunnan puhemiehenä, kunnes hänet valittiin valtiovarainministeriksi tehtävästä esiintymiskoulutuskohun vuoksi eronneen Katri Kulmunin tilalle.

Vanhanen toivoo, että eduskunnan omat koronarajoitukset lievenisivät tai poistuisivat mahdollisimman nopeasti.

– Jotta voisimme kutsua asiantuntijoita ja kansalaisia eduskuntaan, sitä kaikki jo kaipaavat, Vanhanen sanoo.

Eduskunnassa on tällä hetkellä voimassa maskisuositus myös kansanedustajille ja edustajille suositellaan täysistuntojen seuraamista omista työhuoneista, kun tiedossa ei ole omaa puheenvuoroa tai äänestystä. Kansanedustajat voivat myös tehdä etätöitä, eikä eduskuntataloon oteta vieraita.

Omaa tulevaa rooliaan puhemiehenä Vanhanen kuvailee niin, että puhemiehen ja varapuhemiesten tehtävänä on huolehtia siitä että halukkaat saavat salissa puheenvuoron ja puheenvuorot pysyvät asiallisina.

Vanhasen mukaan viime aikoina eduskunnan salikeskustelu ei aina ole sujunut asiallisesti.

– Semmoista kuplintaa ja käymistilaa on… Puhekulttuurissa, jonka pitäisi olla vakaata ja arvokasta, ollaan nyt aika pitkällä janalla. Eri edustajilla on eri käsitys mikä on vakaata ja arvokasta (käytöstä).

Esimerkiksi Valta kuuluu kansalle -puolueen ainoa kansanedustaja ja puheenjohtaja Ano Turtiainen sai joulukuussa tuolloin salikeskustelua johtaneelta 1. varapuhemies Antti Rinteeltä (sd) virallisen varoituksen yhdistettyään korona-aiheisessa puheenvuorossaan perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) ja kansanmurhan.

Vanhanen kuitenkin sanoo, että kyse ei ole mistään täysin uudesta ilmiöstä.

– Vuosikymmenien aikana tämä ei suinkaan ole ensimmäinen eduskuntakausi, jolloin rajoja on koeteltu.

– Puhemiehen vaikeana tehtävänä on sitten yrittää sopuisalla tavalla huolehtia siitä, että me kaikki arvostaisimme sitä työpaikkaa, missä kansalaisilta saamaamme työtä teemme.

Kuinka tiukkaa kuria puhemies Vanhanen aikoo pitää?

– En missään tapauksessa palkitse sitä, jos rima alitetaan. En myöskään pidä siitä, että on sellainen mölykuoro. Silloin edellisellä puhemieskaudella omaksuin sen tavan, että jos mölyämällä yritetään jonkun puheenvuoroa häiritä, puhuja saa lisäaikaa. Sanoma pitää saada sanoa ilman että toisten toimesta estetään sen kuulumista.

Valtiopäivien viralliset avajaiset järjestetään keskiviikkona, mutta koronarajoitusten vuoksi normaalia vähäisemmin juhlallisuuksin ilman kutsuvieraita ja perinteistä kahvitilaisuutta.

Tommi Parkkonen

Tommi Parkkonen