Vauvoja kuolee nälkään Somaliassa – Ukrainan sota korjaa synkkää satoaan

Kuusi miljoonaa somalia tarvitsee apua selvitäkseen hengissä, Reuters kirjoittaa. Somalia kärsii sekä kuivuudesta että Ukrainan sodasta. Somalia toi lähes 70 prosenttia viljastaan Ukrainasta ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä.

Somalia kärsii samalla pahimmasta kuivuudesta neljäänkymmeneen vuoteen. Sateet ovat jääneet tulematta jo neljä peräkkäistä kertaa. Maa on kuolleiden vuohien ja aasien täplittämää.

Esimerkiksi Kaxareeyn pakolaisleirillä kyetään ruokkimaan vain puolet sen 13 000 asukkaasta. Pikkulapset kuolevat siellä jo nälkään.

Somalian väestönkasvu on ollut jo pitkään huomattavan korkea. Somalialaisnainen saa elämänsä aikana keskimäärin kuusi lasta. Maan väestönkasvun arvioidaan olevan 2,42 prosenttia tänä vuonna.

Ei rahaa eikä ruokaa

Avustusjärjestöt pyrkivät saamaan huomiota Somalian tilanteelle samalla, kun Ukrainan sota vie kansainvälisen huomion.

Kuivuus ja nälänhätä tappoivat vuonna 2011 yli neljännesmiljoona ihmistä Somaliassa. Useimmat heistä olivat alle viisivuotiaita lapsia.

Maassa oli hätä myös vuonna 2017, mutta silloin aikainen puuttuminen tilanteeseen pelasti tilanteen pahimmalta – vain tuhat ihmistä kuoli nälkään.

Aikainen puuttuminen tilanteeseen tarkoittaa riittävää rahoitusta. Tällä hetkellä rahoitus kattaa vain 15 prosenttia tarpeesta.

Mutta rahakaan ei ehkä auta. YK:n alaisen Maailman ruokaohjelma johtaja David Beasley varoitti Ukrainan sodan vaikutuksesta maailman ruokaturvaan jo aiemmin keväällä.

-Ukraina on maailman leipäkori. He kasvattavat riittävästi ruokaa 400 miljoonalle ihmiselle. Näemme jo öljyn hintapiikin, ruoan hintapiikin, laivakuljetusten hintapiikin. Se luo jo tuhoa kaikkein köyhimmille ympäri maailman. Mutta tämä ei koske vain kaikkein köyhimpiä. Tämä koskee kaikkia, Beasley sanoi CBS-kanavan haastattelussa toukokuun alussa.

Sota loi ruokašokin ympäri maailmaa

Maailman talousfoorumin mukaan Somalia on yksi maista, jotka kärsivät eniten siitä, ettei se saa Ukrainan viljaa. Somalia on aiemmin ostanut lähes 70 prosenttia vehnästään Ukrainasta.

Myös Maailman ruokaohjelma osti ennen puolet viljastaan Ukrainasta. Korvaavia vaihtoehtoja etsitään koko ajan, mutta se vie aikaa ja kuivuus on vaivannut muuallakin. Esimerkiksi Intia, joka päätti ensin ottaa tilanteesta hyödyn irti ja myydä enemmän viljaa maailmanmarkkinoille, on kärsinyt ennätyshelteistä ja huonosta sadosta.

Viikko sitten lauantaina Intia kielsi omaan ruokaturvaansa vedoten kaiken vehnän viennin maasta.

Moni muukin maa on kärsinyt Venäjän hyökkäyksestä. Sekä Ukraina että Venäjä olivat suuria viljan viejiä ja Venäjä tuotti huomattavan osan maailman lannoitteista. Kaikkein köyhimmät eivät ehkä saa apua, jos muilla mailla on riittävästi huolia omastakin takaa.

Ariel Huuhtanen

Ariel Huuhtanen