“Venäjällä menossa vahva hybridiuhkaoperaatio länteen päin”

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tutkimusjohtajan Hanna Smithin mukaan Euroopassa on tällä hetkellä vakavin turvallisuuspoliittinen tilanne sitten Neuvostoliiton hajoamisen vuonna 1991.

Taustalla on Venäjän ja lännen kiristyneet välit erityisesti Ukrainassa. Smithin mukaan Venäjän hyökkäyksen uhka Ukrainaa kohtaan onkin muuttunut entistä todennäköisemmäksi.

-Se paine mikä kohdistuu Ukrainaan on kasvanut koko ajan, Smith sanoi.

Smithin mukaan Venäjä on valmis käyttämään sotilaallista voimaa silloin, jos sillä on siihen kyky ja tahto.

– Nyt näyttää siltä, että Venäjällä sitä tahtotilaakin on ja kyvyt ovat kasvaneet huomattavasti sitten 1990-luvun, Smith arvioi.

Smith otti asiaan kantaa vieraillessaan AlfaTV:n Sanna Ukkola Live -ajankohtaisohjelmassa keskiviikkoiltana.

Kyberisku Ukrainaa vastaan mahdollisesti vakavampi kuin on tiedetty

Vuonna 2017 perustetun Hybridiuhkien osaamiskeskuksen tehtävänä on rakentaa jäsenvaltioidensa kyvykkyyksiä ennaltaehkäistä ja torjua hybridiuhkia. Jäseniä on tällä hetkellä 31 EU- ja Nato-maasta.

Hybridiuhkille ei ole olemassa mitään yhtä vakiintunutta määritelmää, vaan kyse on pikemminkin joukosta erilaisia vaikuttamisen ja sodankäynnin menetelmiä, joihin lukeutuvat esimerkiksi kyberhyökkäykset ja laaja-alainen informaatiovaikuttaminen.

Tunnusomaista uhkille on myös se, että toiminnan tekijää tai selkeää motiivia voi olla vaikeaa vahvistaa.

Esimerkiksi Ukrainan hallintoon viime viikolla kohdistununutta kyberhyökkäystä on pidetty hybridivaikuttamisena. Venäjän on epäilty olevan iskun taustalla, mutta asiaa ei ole kyetty vahvistamaan.

Smithin mukaan kyberisku oli mahdollisesti vakavampi kuin mitä aluksi näytti.

– Siinä oli ehkä kaksi kokonaisuutta, eli tämä joka oli laaja ja pisti alas serverit ja peloteviestin, mutta samalla tapahtui aika paljon muutakin, jossa voidaan nähdä huomattavasti enemmän vahingollista vaikutusta Ukrainan infrastruktuuriin sekä siihen, mitä tietoa saatiin netistä haravoitua pois, Smith sanoi.

Suomen ja Ruotsin poikkeuksellinen lentotoiminta hybridivaikuttamista?

Myös Suomessa ja Ruotsissa on viime päivinä tehty poikkeuksellisia havaintoja lentotoiminnasta, jossa on hybridivaikuttamisen piirteitä.

Ruotsissa ydinvoimaloiden lähellä on raportoitu havaintoja suurikokoisista drone-lennokeista. Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo tutkii tapausta.

Suomessa vuorostaan venäläinen rahtikone teki lauantaina poikkeukselliselta vaikuttavan ylilennon Tikkakoskella sijaitsevien merkittävien sotilaskohteiden yli.

Smithin arvion mukaan tilanteen arvioinnista tekee vaikeaa se, että moni yksittäinen ilmiö saattaisi vielä itsessään olla helposti jollain tavalla selitettävissä.

– Mutta sitten kun alkaa olla liian monta niin sanotusti sattumaa, niin sitten on jo jostain muusta kysymys, Smith sanoi.

Yksittäisillä tapahtumilla tai ilmiöillä voi myös olla tavoitteena huomion siirtäminen pois jostain muusta toiminnasta.

– Kysytään että mistä tässä on kysymys, huomio kiinnittyykin siihen – samalla voi olla, että jossain muualla tapahtuu jotain muuta, Smith sanoi.

Smithin mukaan tilanteessa pitää myös yrittää arvioida isoa kuvaa yksittäisten tapahtumien taustalta.

– Venäjän puolelta on menossa aika hirvittävän vahva hybridiuhkaoperaatio länteen päin, Smith summasi.

Nato-keskustelu lisää hybridivaikuttamisen painetta myös Suomessa

Venäjän toiminta Ukrainan rajalla sekä Kremlin länteen suunnatut turvallisuuspoliittiset vaatimukset ovat saaneet Nato-keskusteluun vauhtia sekä Suomessa että Ruotsissa.

Jos Suomi päättäisi ryhtyä edistämään Nato-jäsenyyden hakemista, Smithin arvion mukaan Suomeen tulisi kohdistumaan Venäjältä erilaisia hybridivaikuttamisen keinoja.

Mahdollisia menetelmiä olisivat mm. epäsuora mielipidevaikuttaminen sosiaalisessa mediassa, väkivaltaisten mielenosoitusten provosointi, erilaiset Venäjältä tulevat Suomea koskevat ristiriitaiset lausunnot, kyberhyökkäykset esimerkiksi sähköverkkoon, sekä muukin Suomeen kohdistuva sotilaallinen toiminta.

– Suomessa pitää varautua siihen, että kun keskustellaan Natosta, niin siihen kohdistuu Venäjän vaikuttamista, Smith sanoi.

Yhtä kaikki Smith pitää virinnyttä keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä hyvänä asiana eikä usko, että Venäjä yrittäisi sotilaallisesti hyökätä Suomeen tilanteessa, jossa Suomi päättäisi hakea Naton jäsenyyttä.

–

Katso Sanna Ukkola Liven koko lähetys Permanto.fi -palvelusta.

Lähetyksen toisessa osiossa vieraana oli Labore-tutkimuslaitoksen johtaja Mika Maliranta, jonka kanssa keskusteltiin talousaiheista.