Venäläinen ajatushautomo: Ukrainan kriisiin on kolme skeanaariota, joista yksi on salamasota

Mitkä ovat Venäjän vaihtoehdot Ukrainassa venäläisestä näkökulmasta käsin, nyt kun länsi on antanut Venäjän vaatiman kirjallisen vastauksen? Valdai Discussion Club on Moskovassa sijaitseva ajatushautomo ja keskustelufoorumi, joka perustettiin vuonna 2004. Klubin ohjelmajohtaja Ivan Timofeev kirjoittaa tuoreessa analyysissaan Venäjällä olevan kolme erilaista näkymää eteenpäin. Tärkeintä Venäjälle on välttää yletöntä voimankäyttöä, mutta samaan aikaan sen täytyy kuitenkin ylläpitää painetta länttä kohtaan juuri sen verran kuin sen edut vaativat. 

Vastauksessaan länsi kieltäytyy suostumasta sopimuksiin, joiden mukaan Natoon ei oteta uusia jäseniä. Sen sijaan lännellä on valmius keskustella muista asioista, esimerkiksi aseistariisunnasta ja strategisesta tasapainosta. Yhdysvallat on samalla varoittanut suoraan vakavista seurauksista, mitä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seuraisi. 

Timofeevin mukaan odotettavissa on uusi kierros tilanteen kiristymisessä ja kiristämisessä. Tässä tilanteessa Venäjällä on hänen mukaansa kolme mahdollista tietä eteenpäin. 

Sota

Ensimmäinen skenaario on nimeltään Sota. Lähtökohtana on käsitys, että rauhan aikana Ukraina tulee väistämättä jatkamaan Venäjän vastaisella tiellä. Maahan on saatu tarpeeksi vakaa hallitus, joka ei tule tekemään Venäjän kanssa kompromisseja. Hallitus ei myöskään näe muita mahdollisuuksia taata Ukrainan turvallisuus kuin liittyä Natoon. Venäjä taas ei voi muuttaa Ukrainan kurssia ilman sotaa. Venäjän käsityksen mukaan Ukrainasta tulee ennen pitkää ponnahduslauta sotatoimille Venäjää vastaan. 

Ukrainan armeija on sinänsä Venäjän käsityksen mukaan voitettavissa melko nopeasti ja pitkä sota on vältettävissä salamannopeilla operaatioilla. Maa voidaan jakaa kahtia venäläismieliseen itään ja länsimieliseen Länsi-Ukrainaan, mutta on mahdollista myös vaihtaa koko maahan venäläismielinen hallinto voimatoimin. 

Läntiset sanktiot ovat Venäjälle kipeä isku, mutta ne eivät koidu kuolemaksi. Sotilaalliset voitot ja hyödyt ovat suuremmat kuin taloudelliset tappiot. Mahdollinen talouskurjuus ei myöskään tule näkymään levottomuuksina Venäjällä. Johdon asema päin vastoin paranee sen saatua historiallinen pyrkimys Ukrainassa suotuisaan päätökseen. 

Seurauksena on kuitenkin aivan ennenäkemättömän huonot suhteen lännen ja Venäjän välillä. Se tarkoittaa massiivisia ihmishenkien menetyksiä, vakavaa pitkäaikaista talouskriisiä Venäjälle ja suuren luokan Naton tekemää Itä-Euroopan militarisoimista. 

Samalla voidaan puhua perusteellisesta uudesta eurooppalaisesta järjestyksestä, joka rakentuu tämän vastakkainasettelun ympärille. Täyden idän ja lännen välisen sodan esteenä on vain ydinasepelote, mutta Venäjän ja Naton välistä sotilaallista konfliktia ei voi sulkea kokonaan pois. Venäjästä tulee tässä skenaariossa eräänlainen Euroopan Pohjois-Korea, vaikkakin paljon laajemmilla mahdollisuuksilla toimia. 

Pysyvät jännitteet

Toisessa vaihtoehdossa puhutaan pysyvistä jännitteistä. Tämän näkemyksen mukaan hinta sotilaalliselle ratkaisulle Ukrainassa on liian suuri. Vaikka Ukrainan armeijan voisikin tuhota nopeasti, täytyy nukkehallitusta Ukrainassa tukea valtavin taloudellisin uhrauksin. Ja se hallinto olisi silti mitä todennäköisimmin sekä tehoton että korruptoitunut. Kun samaan aikaan Venäjäkin joutuisi lännen massivisten talouspakotteiden kohteeksi, olisi taloudellinen tuki Ukrainalle entistä vaikeampaa. Samalla Ukrainan köyhtynyt väestö olisi entistä helpompi saalis lännen propagandalle. 

Venäjän turvallisuushuolet eivät myöskään tulisi ratkaistuksi, pikemminkin ne Itä-Euroopan militarisoitumisen takia vain kasvaisivat. Samalla Venäjän sisäinen tilanne tulisi entistäkin vaikeammaksi talouskriisistä johtuen. Kansa tuskin olisi valmis Pohjois-Korean malliin. 

Samaan aikaan on kuitenkin huomattava, että lännen vaikutusvalta globaalisti on vähentynyt. Aasia ja Tyynenmeren alue on Yhdysvalloillekin yhä tärkeämpi. 

Tähän tilanteeseen voisi ratkaisu Venäjän mielestä olla se, että annetaan suhteiden olla pysyvästi jännittyneitä. Se pakottaisi lännen kuuntelemaan Venäjää. Jännitettä Venäjä voisi Ukrainan ja Euroopan lisäksi pitää muuallakin: Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-Idässä, Afrikassa ja Aasian-tyynenmeren alueella (siellä mahdollisesti yhdessä Kiinan kanssa). Venäjän operaatiot Syyriassa voisivat olla hyvä malli miten toimia. 

Tämä näkymä ei välttämättä muuttaisi tilannetta Euroopassa radikaalisti. Suhteet länteen pysyisivät kovan kilpailun sävyttäminä, mutta olisi joku raja, jota Venäjä ei ylittäisi. Länsi voisi samaan aikaan ylläpitää painetta sanktioillaan ja pikku hiljaa integroida Ukrainaa sen turvallisuusjärjestelmiin. 

Hymyile ja vilkuta

Kolmannesta skenaariosta käyttää Ivan Timofeev nimeä Hymyile ja vilkuta. Siinä tapahtumat lähtisivät liikkeelle siitä, että Ukraina on osoittautumassa lännelle eräänlaiseksi myrkytetyksi omenaksi. 

Kaikki sinne viety apu varastetaan ja Ukrainan eri virallisetkin toimijat pysyvät lahjottuina. Maa ei tuota lännelle turvallisuutta, vaan se pikemminkin lisää turvattomuutta. Ukrainan Nato-jäsenyys muuttuu yhä epäilyttävämmäksi ratkaisemattomien konfliktien ja sen tuoman turvallisuusvajeen takia. Jos maa otetaan Natoon, aiheuttaa se ongelmia sielläkin, jos muutkin pyrkivät  samanlaiseen vapaamatkustajan asemaan. 

Tässä visiossa Ukraina ”moldovasoituu”. Maan talous sakkaa ja yhä useampi muuttaa länteen. Kun maan sotilaallinen merkitys vähenee, on lännellä yhä vähemmän syitä auttaa sitä edes taloudellisesti. Ukrainasta tulee reunavaltio ja kolmannen luokan matkustaja globaalissa mittakaavassa. 

Venäjälle tämä tilanne on sotilaallisesti helppo. Se pystyy dominoimaan aluetta halutessaan ilman ydinaseuhkaa, koska se pystyy iskemään lujaa mihin tahansa eurooppalaiseen kilpailijaansa aivan tavanomaistenkin aseiden voimin. Krimin pysyessä Venäjän hallussa, se myös hallitsee Mustalla merellä. Tässä skenaariossa Venäjä pystyy myös vastaamaan mihin tahansa uhkaan, mikä itse Ukrainasta käsin siihen kohdistetaan. 

Heikko ukrainalainen hallitus on tässä skenaariossa myös helppo kohde Venäjän vaikuttamisyrityksille. Jopa Venäjän tarjoamat, EU:hun verrattuna heikommat, työ- ja opiskelumahdollisuudet alkavat tuntua köyhtyneille ukrainalaisille houkuttelevilta. Pitkällä tähtäimellä tällainen humaanimpi vaikuttaminen tuo myös pysyvämpiä tuloksia. 

Tässä näkymässä muistutetaan, että Venäjällä on muitakin suhteita lännen kanssa kuin vain ne, jotka tulevat näkyviin Ukrainassa. Ukrainan marginaaliin joutuminen on ehkä jopa toivottavaa. USA:n ja Kiinan välinen kilpailu antaa tahtia globaaliin politikkaan lähivuosikymmeninä. 

Venäjän talous pysyy joka tapauksessa melko heikkona ja raaka-aineista riippuvaisena. Sota ja sanktiot eivät koidu sille hyödyksi. Taloussuhteita lännen kanssa ei kannata katkaista. 

Tässä näkymässä Ukrainan suhteen tapahtuu osittaista jännitysten lieventymistä, vaikka kilpailua lännen kanssa jatketaankin. Moskova pyrkii hallitsemaan tätä kilpailua moni eri keinoin, esimerkiksi tukemalla lännen vapaamatkustajia ja kaikkein kiivaimpia liberaaleja. Samalla Moskova pelaa tätä peliä kaikilla pelikentillä ilmastokriisistä aseriisuntaan.