Yhdysvallat ja Suomi jälleen ihmisoikeusneuvostoon

Yhdysvallat valittiin YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kolme vuotta sen jälkeen, kun Trumpin hallinto oli lähtenyt sieltä ovet paukkuen, kirjoittaa Reuters. Donald Trump totesi tuolloin, että neuvosto on linjauksissaan selkeän Israel-vastainen.
Yhdysvaltojen nykyinen presidentti Joe Biden on vannonut, että ihmisoikeudet ovat hänen politiikkansa keskiössä. Hänen hallintonsa on kritisoinut voimakkaasti Kiinaa ja Venäjää. Reutersin analyysien mukaan muissa maissa Yhdysvaltain kansallinen etu on kuitenkin mennyt ihmisoikeuksien ohi.
Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Linda Thomas-Greenfield kommentoi, että Yhdysvallat keskittyy aluksi pahimpien kriisikeskusten auttamiseen. Hän jatkaa, että Yhdysvaltojen tavoite on selkeä: He pyrkivät tukemaan ihmisoikeusaktivisteja ja vastustamaan ihmisoikeusrikoksia. Yhdysvallat aikoo myös ”vastustaa neuvoston liiallista keskittymistä Israeliin”.
Israelin ja Palestiinan kysymyksiä on käsitelty neuvostossa erillisenä asiakohtana. EU on vaatinut, että Israelin asiat puitaisiin samalla tavalla kuin muidenkin maiden asiat.
AlfaTV Uutiset haastatteli Ulkoministeriön Ann-Mari Fröbergiä. Hän toimii Ihmisoikeusyksikön tiiminvetäjänä.
Fröberg pitää Yhdysvaltoja tärkeänä toimijana ja heidän jäsenyyttään tervetulleena. Hän korostaa, ettei millään valtiolla ole Ihmisoikeusneuvostossa veto-oikeutta. Siksi mikään valtio ei kykene toimimaan omin päin. Yhteistyö muiden valtioiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Fröberg arvioi kuitenkin, että Yhdysvallat pyrkii osoittamaan johtajuutta neuvostossa.
Ihmisoikeusneuvoston toimintaan luo ensi vuonna oman leimansa se, että kaikki YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat ovat mukana neuvostossa. Fröberg arvelee, että turvallisuusneuvoston asialista saattaa heijastua ihmisoikeusneuvostoon.
Ihmisoikeusneuvosto on saanut kritiikkiä siitä, että siinä istuu valtioita, jotka itse rikkovat ihmisoikeuksia räikeästi. Tällaisia maita ovat mm. jatkokaudelle valitut Eritrea ja Somalia.
Fröberg kommentoi, että nämä valtiot pyrkivät ajamaan omia näkemyksiään. Jotkin maat katsovat, että ihmisoikeudet ovat alisteisia talouskasvulle. Ihmisoikeuksien aika on vasta, kun maat ovat vaurastuneet. Toisaalta monet maat katsovat, ettei valtioiden sisäisiin asioihin tulisi puuttua.
Tästä huolimatta päätöksiä on tehty. Fröberg nostaa esille EU:n ajaman ihmisoikeusasiantuntijan, joka asetettiin seuraamaan Afganistanin ihmisoikeustilannetta. Asiantuntija saatiin vasta äänestyksen jälkeen, Kiina, Venäjä, Pakistan, Venezuela ja Eritrea äänestivät vastaan.
Suomella on maine vakaana ja ennakoitavana maana, joka seisoo kansainvälisen oikeuden takana, Fröberg kertoo. Suomi on aina valmis keskustelemaan. Juuri tämä on Suomen vahvuus, kun se ajaa asioita ihmisoikeusneuvostossa. Fröberg sanoo, että ihmisoikeudet maailmalla ovat Suomen oman turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä, sillä ihmisoikeudet tukevat rauhaa, turvaa ja kestävää kehitystä.
Lue lisää
Suomi valittiin YK:n  ihmisoikeusneuvostoon